Tuotteliaan kirjailijan, Stephen Kingin, eräs tunnetuimmista teoksista on The Shining eli Hohto, joka on suurimmalle osalle tuttu Stanley Kubrickin elokuvana. Hohdon tarinan yksi päähenkilö on viisivuotias Dan Torrance, jolla on erikoinen telepaattinen kyky. Toisin sanoen hän "hohtaa". Gamereactorin arvion Hohto-kirjasta pääsee lukemaan täällä.
Kirjailija koki kuitenkin tarinan jääneen kesken, ja melkein 40 vuotta myöhemmin on aika palata katsomaan, mitä kuuluu aikuistuneelle Dan Torrancelle. Juuri tähän paneutuu Doctor Sleep eli Tohtori Uni, joka on itse asiassa yliluonnollisen jännitystarinan ohella kirjailijan tutkielma ikääntymisestä, ja kuolemanjälkeisen elämän pohdinnoista. Siinä sivussa keskitytään paljon amerikkalaisen AA-kerhon eli anonyymien alkoholistien toimintaan. Kaikilla näillä teemoilla on omat selvät kiinnekohtansa kirjailijan omaan elämään.
Keski-ikäinen Dan Torrance on viettänyt elämänsä koettaen vaimentaa "hohtoa", ja on siksi paennut alkoholiin. Raitistuttuaan hän lopulta löytää kutsumuksensa paikallisen saattokodin lääkintävahtimestarina. Danilla on kyky saada kuoleva potilas rauhoittumaan, ja siirtymään näin kaikessa rauhassa "toiselle puolelle". Toinen keskeinen henkilöhahmo on Abra Stone, varhaisteini-ikään ehtinyt tyttö, jonka hohtamisen rinnalla Danin oma kyky on pelkkiä pipanoita. Kolmas osuus suuren draaman palapeliä on Tosi Solmu. Kyseessä on vuosituhansia elänyt joukko, joka saa pitkän ikänsä hönkimällä hohtavista ihmisistä näiden kuollessa irtoavaa "höyryä". On merkittävää huomata, ettei King puhu teoksessaan sielusta lainkaan. Jääkin käsitys, että tämä höyry on tarinan sielua vastaava mystinen elementti.
Tohtori Uni on usealla tavalla poikkeuksellinen Kingin teos. Ensinnäkin se liikkuu maantieteellisesti laajalla alueella, kun yleensä kirjailijan tarinat pysyttelevät erittäin rajatulla alueella. Toisekseen yliluonnolliset elementit ovat tarinan ehdottomassa keskiössä, ja niitä kehitellään varsin pitkälle. Yleensä Kingin teoksissa vain vihjataan ylimaallisiin asioihin, mutta Tohtori Uni on melkein sarjakuvafilmatisointien supersankareiden tasolle nouseva kertomus sen suhteen, mitä lukijan odotetaan hyväksyvän todeksi kirjan maailmassa.
Maantieteellisen liikkumisen ohella tarina liikkuu paljon ajassa, mikä on sekin Kingille epätyypillistä. Tarina ankkuroidaan vahvasti aikaan, ja tämä tehdään viittauksilla niin istuviin Yhdysvaltojen presidentteihin kuin populaarikulttuuriin yleensä. Maininnan saavat muun muassa Game of Thrones, Harry Potter ja Taru sormusten herrasta. Tällä tavalla kertomuksen pääosa kiinnitetään selvästi omaan aikaansa, joka on tietysti teoksen kirjoitusajankohta (tässä tapauksessa 2010-luvun alkupuolisko).
Tohtori Uni on hyvin kerrottu. Kiirettä ei pidetä, jolloin henkilöhahmoihin ja juonenkäänteisiin ehtii kaikessa rauhassa tutustua. Toisin sanoen Kingille ominaisesti lukiessaan ei tarvitse erikseen ponnistella, vaan voi ainoastaan kaikessa rauhassa antaa tarinan viedä. Tätä lukemisen helppoutta alleviivaa käännöksenäkin välittyvä varsin yksinkertainen kieli, ja lyhyisiin kappaleisiin jaettu sisäinen rakenne.
Käännöksen on tehnyt tutusti Ilkka Rekiaro, joten työ on sujuvaa, ja käytetyt sananparret siirtävät ennen kaikkea sen sanoman suomalaisen lukijan suuhun sopivaksi. Lyöntivirheitä on livahtanut mukaan kourallinen, mikä ei yli 500-sivuisessa teoksessa merkitse yhtään mitään. Suosittelen siis lämpimästi nimenomaan käännöksen lukemista, ellei sitten jostain muusta syystä ehdottomasti halua lukea englanniksi.
Itse tarina ei ehkä ole sitä parasta Kingiä, mutta Tohtori Uni tuntuu silti tarpeelliselta lisältä Hohdon tapahtumille. Jos siis Hohto on itselle rakas joko kirjana tai elokuvana, voi Tohtori Unen lukemista ehdottomasti suositella. Itse pidin aikuisen Dan Torrancen edesottamuksista selvästi enemmän kuin hänen taistoistaan Overlookin hotellissa lapsena.
King, Stephen, Tohtori Uni, s. 527, Tammi 2014
Gamereactorin arviot Stephen Kingin kirjoista pääsee lukemaan seuraavasti: Uinu, uinu, lemmikkini, Musta torni, Tukikohta, Se, Laitos, Hohto ja Tohtori Uni.