Stranded Sails: Explorers of the Cursed Islands on autiolle saarelle sijoittuva avoimen maailman peli, jonka tavoitteena on paeta saarelta. Pelissä on omat ongelmansa, mutta pääasiassa Stranded Sailsin parissa vietetty aika on mukavaa.
Peli alkaa laivaan nousemisella, jota ohjaa kapteeni eli pelaajan isä. Miehistön jäsenillä on erilaisia tehtäviä, kuten kokkia, seppää ja niin edelleen. Alus lähtee liikkeelle, mutta katastrofi iskee. Aluksen hajottua pelaaja löytää itsensä autiolta saarelta.
Saari on itse asiassa osa saaristoa, ja omasta paikasta aloittaen rakennetaan leiriä ja edelleen taloja hengissä pysymisen parantamiseksi sitä mukaan kuin muita miehistön jäseniä löytää. Lisäksi on viljeltävä maata, ja samalla etsittävä pakokeinoa. Värikäs ulkoasu vie ajatukset Stardew Valleyn suuntaan, mutta aivan samalle tasolle ei ylletä. Tekemistä kuitenkin riittää, vaikka aivan kaikki tekeminen ei miellyttävää olekaan.
Vaikka muiden miehistön jäsenten pelastaminen on tärkeä osa peliä, minulla oli silti kaikkein hauskinta tutkiessani hiljakseen syntyvää leiriä. Maanviljely eri puolineen on hauskaa, mutta muutakin mukavaa on onneksi tarjolla.
Ensimmäisten pelituntien aikana etsitään ihmisiä, ja heille heidän kadottamiaan ja haluamiaan esineitä. Nämä mene sinne ja palaa takaisin -tehtävät eivät ole järin kivoja, ja niihin joutuu käyttämään varsin runsaasti aikaa. On myös muistettava hakata puita, ja jokainen kirveenisku edellyttää kolme kertaa neliönapin painamista. Ei siis ole mahdollista vain pitää nappia pohjassa, mikä on jokseenkin ärsyttävää. Edellä mainituista syistä johtuen ensimmäiset tunnit tuntuvat liian työläiltä, mutta ajan kanssa kuvio avautuu, ja pelaaminen muuttuu nautittavaksi.
On mainittava, että ainoallakaan henkilöhahmolla ei ole riittävästi persoonaa. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että kaikki dialogi käydään pelkkää tekstiä lukemalla.
Suurin osa ajasta kuluu saaria tutkiessa, ja kun käyttöön saa uusia työkaluja, aukeaa myös uusia alueita. On siis aina syytä palata takaisin paikkoihin, joissa on jo kertaalleen käynyt. Esimerkiksi kirveen saamisen jälkeen pääsee hakkaamaan alas kasvit, jotka aiemmin estivät uudelle alueelle pääsyn.
Mukana on erikoinen jaksamiseen eli staminaan liittyvä elementti. Pelaajalla on vain rajallinen määrä aikaa tutkia ympäristöä ennen kuin uupuminen iskee. Raja tuntuu tulevan vastaan hieman liian nopeasti varsinkin, jos käyttää juoksunappia. Pelin edetessä voi istuttaa kasveja, jolloin pääsee kokkailemaan enemmän energiaa palauttavia ruokia. Niin ikään voi löytää uusia ruokaohjeita, joiden avulla pystyy sitten tutkimaan paikkoja aina vain kauemmin. Jos stamina loppuu kesken, pelaaja pyörtyy ja herää myöhemmin veneessään.
Tutkiminen on ehdottomasti pelin parasta antia, ja kun päästään kalastamaan ja viljelemään maata, nousee pelaaminen ihan uudelle tasolle. Uusia reseptejä löydetään yrittämällä ja erehtymällä, eikä niitä siis löydetä valmiina jostain kirjasta tai maastosta.
Ulkoisesti peli miellyttää silmää. Se muistuttaa ajasta, jolloin vanhat japanilaiset roolipelit alkoivat hiljalleen tehdä siirtymää 3D-maailmaan. Värit ovat kirkkaat, ja niitä myös käytetään rohkeasti. Peli siis soveltuu hyvin myös vähän nuoremmille pelaajille. Musiikki on rauhoittavaa, ja sopii hyvin muuhun tunnelmaan.
Mielenkiintoinen ratkaisu on se, että kamera on kokonaan kiinteä. Tämä ei haittaa, koska peli on rakennettu toimivaksi ilman kameran pyörittämistä. Ainoa valituksen aiheeni on, että kamera on hieman liian lähellä pelin tapahtumia. Laajempi näkymä olisi miellyttänyt enemmän. Päivät ja yöt vaihtelevat, jolloin valaistustehosteet pääsevät oikeuksiinsa. Käyttöliittymä on sekin tehty hyvin, ja toimii hienosti konsolilla.
Tiivistetysti ilmaistuna Stranded Sails on miellyttävän näköinen kokemus, jolla on paljon tarjottavaa. Ensimmäiset tunnit saattavat tuntua turhan työläiltä, mutta sen jälkeen peli muuttuu selvästi paremmaksi.