Lokakuun 20. päivä 2023 on pelialalla ehkä se isoin yksittäinen päivä tänä vuonna. Silloin julkaistaan niin Marvel's Spider-Man 2 kuin uusi kaksiulotteinen Super Mario Bros. Wonder. Marion osalta kyseessä saattaa olla vuoden peli -ehdokas.
Super Mario Bros. Wonder on se kaksiulotteinen tasoloikka, jota on odotettu vuosien ajan. Peli on hiottu, hurmaava ja sisältää uusiakin ominaisuuksia nostalgiaa unohtamatta. Kyseessä on kertakaikkisen mahtava peli, ja yksi Switchin parhaista peleistä.
Seikkailu vie Marion ja 11 ystävää Kukkavaltakuntaan, joka on fantastinen uusi maailma erilaisine alueineen. Lähtökohta ei ole sen kummempi kuin mitä Marion peleissä on totuttu näkemään, mutta se ei ole huono asia. Yhtä henkilöhahmoa ohjaten on määrä loikkia halki kaksiulotteisten kenttien, jotka ovat väärällään pahiksia ja muita hahmoja. Edessä on runsaasti ympäristön asettamia uhkia ja tietysti myös niitä salaisuuksia löydettäväksi. Pääasiallisesti kerätään Wonder Flowereita, joilla saa auki uusia kenttiä. Lopulta päästään Bowserin luo.
Periaatteessa samaa kaavaa on noudatettu Marion peleissä ties kuinka kauan, mutta Wonder tekee sen uudella tavalla. Jokainen osa-alue tuntuu aiempaan verrattuna hiotummalta aina sitä myöten, miten ääntä ja kuvaa käytetään elävöittämään pelattavuutta. Tämä on se, mikä eniten erottaa Wonderin edeltäjistään. Kokonaisia kenttiä on suunniteltu rytminen pelaaminen mielessä, ja pelaajan täytyy loikkia musiikkia kuunnellen. Lisäksi peli reagoi äänillä pelaajan tekemisiin sitä perinteistä soundtrack-musiikkia unohtamatta. Ja se on vain hienoa.
Pelattavuudessa laitetaan monet odotukset ylösalaisin. Kehittäjät ovat selvästi saaneet venyttää luovuuttaan, ja näin jokainen kenttä tuntuu omanlaiseltaan. Pelattavaa sitten riittää, ja jokaisessa on omat salaisuutensa ja uudet suunnitteluratkaisunsa. Wonder Flowerit saavat pelaamisen tuntumaan aina erilaiselta. Tarkoitan tällä sitä, että Wonder Flowerin löytyessä kenttä muuttuu dramaattisesti. Pelaaja saattaa muuttua Goombaksi tai joksikin muuksi pahikseksi, tai sitten eteen tulee jokin musiikkiesitys. Lisäksi toki keräillään muutakin, kuten valuuttana toimivia Flower Coineja. Lopuksi hypätään lipputankoon, ja sitä ennen etsiskellään salaisuuksia pitkin matkaa. Kentän pelaamisessa saattaa kestää vain kaksi minuuttia, mutta samoille jäljille palaa mielellään vielä useammankin kerran.
Se on sanottava, että niin sanotut power-upit tuntuvat vajailta. Tämä johtuu uudesta lisäyksestä Badges. Kyse on niin sanotuista perk-kyvyistä, jotka laitetaan päälle ennen kentän aloitusta. Kyseessä voi olla liitämisen mahdollistava Parachute Cap, rotkojen ylitykseen Grappling Vine, kolikoiden keräämiseen Coin Magnet, salaisuuksien havaitsemiseen Sensor ja niin edelleen. Erilaisia Badgeseja on runsaasti, ja jokainen vaikuttaa merkittävästi pelattavuuteen. Siksi niillä varsinaisilla power-upeilla ei ole juuri virkaa. Kyllä Fire Flower, Drill Mushroom, Bubble Flower ja Elephant Fruit työnsä tekevät, mutta ne eivät ole niin jännittäviä kuin aikaisemmin Marion peleissä.
Moninpeliosuus on sekin toteutettu hyvin. Kavereiden kanssa pääsee pelaamaan joko paikallisesti tai verkossa, mutta moninpelaamisesta voi nauttia muutenkin. Niin ja peli sopii nuoremmallekin väelle, sillä viisi kaikkiaan tusinasta pelattavasta hahmosta ei ota lainkaan vahinkoa. Näin tasoloikkailusta tulee helpompaa, kun pitää keskittyä ainoastaan ympäristön asettamiin haasteisiin.
Super Mario Bros. Wonder ei keksi pyörää uudelleen, mutta se hioo ja tekee täydelliseksi sen, mikä jo toimii. Tässä on se seuraava iso Marion peli.