Tears of Metal Ennakkokatsaus: Highland Warriors

Musou-genren videopelit ovat yhä suositumpia. Ajatus yhdistää hack-and-slash-toimintaa valtaviin taistelukenttiin, näyttäviin kohtauksiin ja pelaajaan, joka toimii kaaoksen keskipisteenä olevana sankarina, on lähtökohta, jota Koei Tecmo on käyttänyt erittäin tehokkaasti Dynasty Warriors -sarjassa. Mutta se on viety myös uusille alueille, kuten Nintendon rakastettuun The Legend of Zelda -sarjaan osana Hyrule Warriors -sarjaa. Perusidea on sama, vaikka historialliset aasialaiset sotilaat onkin korvattu bokoblineilla. Kyseessä on siis musou-peleissä jo varsin vakiintunut kaava, ja juuri tämän pohjalta kehittäjä Paper Cult on rakentanut roguelite-toimintapelinsä * Tears of Metal *.

Tämä on pohjimmiltaan skotlantilainen versio Dynasty Warriors -pelistä, sillä pelaaja ohjaa yhtä harvoista ylämaiden sotureista ja joutuu sitten kiihkeisiin, laajamittaisiin taisteluihin vihollislaumoja vastaan. Pelin laajassa pelattavuudessa on runsaasti syvyyttä, mutta taistelukenttien toiminnassa kyse on pääasiassa uhkien hakkaamisesta ja viiltämisestä perus- ja voimakkaiden iskujen avulla, näitä kahta yhdistävien kombojen avulla, torjumisilla ja parry-liikkeillä sekä komentoilla, joilla voit käsketä liittolaisiasi hyökkäämään tietyllä tavalla tai suorittamaan voimakkaita ”ultimate”-hyökkäyksiä. Jälleen kerran, monessa suhteessa hyvin perinteistä musou-tyyliä.

Mutta asia on näin: en juurikaan valita tuttuudesta, koska se toimii käytännössä loistavasti. Kyseessä on vakiintunut ja perinteinen asetelma, joka on edelleen tehokas ja nautittava, vaikka pelimekaniikka ja taistelut ovatkin hieman yksipuolisia. Loppujen lopuksi tarkoituksena ei ole saavuttaa Souls-pelien kaltaista monimutkaisuutta, vaan pikemminkin antaa pelaajalle mahdollisuus vaikuttaa laajempaan taisteluun, ja Tears of Metalin hakka-ja-viiltele-järjestelmät toimivat enemmän kuin riittävän hyvin.

Alue, jolla Tears of Metal näyttää erottuvan kilpailijoistaan, on esitystapa. Se on tyylitelty ja taiteellisempi kuin tarkoituksellisesti realistinen Dynasty Warriors, ja sen taiteellinen suuntaus muistuttaa enemmän Hyrule Warriorsia ja jopa indie-hittejä kuten Bloodrootsia (toinen Paper Cultin peli, jota sinun ehdottomasti pitäisi pelata). Se tuntuu aidolta, mutta maailman suunnittelussa ja vihollisissa on tiettyä sarjakuvamaisuutta, mikä tulee erityisen selvästi esiin pomotaisteluissa, kun karikatyyrimäiset pelattavat hahmot kohtaavat yhtä ikimuistoisia pomovihollisia. Arvostan tätä suunnitteluvalintaa suuresti, sillä se lieventää raakuutta ja tuo peliin iloisemman sävyn, mikä on erityisen tarpeellista, kun otetaan huomioon se valtava määrä verta, jota tulet vuodattamaan taso tasolta.

Mutta joka tapauksessa, mainitsin aiemmin sanan ”roguelite”, joten saatat miettiä, miten tämä liittyy asiaan? Tears of Metal yhdistää tasonsa antamalla pelaajien edetä menettelytapaa noudattaen luodulla kartalla, jossa voit valita, mihin tasoon siirryt seuraavaksi, edellyttäen että se on sekä eteenpäin vievä että yhteydessä edelliseen alueeseen. Suunnittelet oman reittisi kartan läpi valitsemalla, mihin kohtaamisiin ryhdyt ja mihin palkintoihin olet oikeutettu, mutta muista, että mitä enemmän tasoja käydään läpi, sitä suuremmaksi vihollisten uhkataso nousee, mikä lopulta vaikeuttaa tulevia tasoja. Matkan varrella keräät päivityksiä, joilla parannat taistelutehokkuuttasi ja muokkaat sankarisi pelityyliä, sekä resursseja, joista osa käytetään päivityksiin kyseisen pelikerran aikana, mutta osa on osa pysyvää etenemistä. Ja tässä roguelike-elementti tulee esiin: jos kuolet pelikerralla, sinut lähetetään takaisin lähtöruutuun. Tai pikemminkin lähtöpisteeseen 1.2, sillä hankkimasi pysyvät päivitykset parantavat sankariasi joka kerta hiukan, luoden syklin, jossa aloitat pelikerran, keräät resursseja, kuolet, käytät resursseja ja toistat tätä, jotta pääset etenemään hieman pidemmälle kussakin kartassa.

En ole nykyään suuri roguelite-etenemismallin fani (luultavasti siksi, että se on yleistynyt niin paljon), mutta Paper Cult saa sen toimimaan tarjoamalla pelaajalle laajan valikoiman vaihtoehtoja, joita voi hyödyntää. Voit valita nopeimman reitin tason läpi yrittäessäsi edetä mahdollisimman pitkälle, tai pysähtyä joka paikassa, missä vain mahdollista, hankkiaksesi mahdollisimman paljon käytettävissä olevia resursseja pitkän pelin pelaamista varten. Valinta on sinun, ja se tarkoittaa, ettet tunne olevasi aivan niin jumissa tai kamppailevan tietyn etenemisesteen ylittämisessä. Lisäksi pelattavuus itsessään auttaa lieventämään roguelite-pelien vaatimuksia entisestään, sillä tasolla tunnet itsesi aivan kuin Braveheartin reinkarnaatioksi, joka silpoo hyökkääjiä kuin voita ja hurraa ja huutaa koko matkan kuin hullu kelttiläinen berserkki.

Joka tapauksessa pelaajalla on laaja valinnanvapaus sekä pelattavuuden suhteen että siinä, miten valitset oikeat rakenteet sekä pelikierroksen aikana että pysyvien roguelite-päivitysten kautta. Hallittavia hahmoja on useita, joista jokainen pelaa eri tavalla, useita karttoja valloitettavaksi, joiden välissä on ainutlaatuisia ja vaihtelevia alatasoja tutkittavaksi, sekä tuki yksinpelille tai yhteistyöpelille kolmen ystävän kanssa. Kaikki tämä yhdistyy luomaan pelin, joka erottuu ainutlaatuisena ja raikkaana, mutta tekee myös vaikutuksen sen suhteen, mitä Paper Cult tarjoaa tämän Early Access -matkan käynnistämiseksi. Ja tätä ei kannata unohtaa: Tears of Metal on juuri julkaistu Early Access -vaiheessa, mikä tarkoittaa, että tulevaisuudessa on luvassa runsaasti päivityksiä ja parannuksia. Tästä huolimatta kyseessä on markkinoilla olevia monia muita pelejä kattavampi kokonaisuus – projekti, jossa yhdistyvät laaja valikoima ominaisuuksia ja syvyyttä, ja kaiken lisäksi suorituskyky on pätevällä tasolla. Onko parannettavaa? Epäilemättä, eikä vähiten ääninäyteltyjen vuoropuhelujen osalta. Mutta pelistä, jonka voi napata 20 punnalla, saa todella paljon vastinetta rahoilleen, ja lisäksi lupauksen vielä lisää sisältöä ja parannuksia tulevaisuudessa.

Ihan totta, Tears of Metal on ilo pelata, ja jos pidät hack-and-slash- tai musou-pelattavuudesta, tulet nauttimaan myös tästä pelistä.