Ted (Peacock), 1. kausi on oikein hauska

Seth McFarlanen komedia ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta menestystä on silti karttunut niin Family Guylla kuin American Dadilla. Elokuvien puolella on sitten saatu A Million Ways to Die in the West ja kaksi Ted-elokuvaa. Nyt on saatu katsottavaksi Tedin oma TV-sarja, ja lopputulos on monella tapaa hauska.

TV-sarja Ted on esiosa Mark Wahlbergin tähdittämille elokuville. Nyt ollaan 1990-luvun alussa, ja Ted palaa kotiin Bostoniin Bennettin perheen luo. John on nyt teini-ikäinen, ja odotettavissa on kaikenlaista kommellusta koulussa, kotona ja kaikkialla muuallakin, missä komediaa yleensä tapahtuu.

Tedin ydin on samanlainen kuin vaikkapa Family Guylla. Ydinperhe elämäntilanteineen on edelleen keskiössä. Ted on roiseja puhuva nalle. Toisin sanoen Ted ei sinänsä tarjoa mitään uutta, mutta se ei missään vaiheessa haittaa. Käsikirjoitus ja dialogi ovat loistavaa laatua. Vitsit osuvat melkein aina kohdilleen, ja koska henkilöhahmoja on vain muutama, jokainen saa riittävästi tilaa kehittyäkseen. Huumori on roisia ja usein mustaa, mutta jos McFarlanen jutut purevat, tulee hauskaa olemaan. Ted itse varastaa jälleen kerran show'n itselleen. McFarlanen komediallinen ajoitus ja sanailu ovat edelleen sitä parasta, ja seitsemän jakson mittaisen ensimmäisen kauden jälkeen jää kaipaamaan lisää.

Sarjan asetelma ja lähtökohta eivät siis ole millään tavalla uusia tai yllättäviä. Silti huumori ja tilanteet riittävät tehden sarjasta nautittavan. McFarlanen huumori ei vetoa kaikkiin, mutta jos vetoaa, on tässä mitä oivin sarja katsottavaksi.