Ubisoftin The Crew Motorfestilla on paljon yhteistä Playground Gamesin Forza Horizon -sarjan kanssa, ja toisaalta mallina on selvästi ollut Riders Republic. Avoimen maailman ajelu on pinnalta kuin Forza Horizon, mutta sisuksista sitten kuitenkin kuin Riders Republic. Tämä on sekä hyvä että huono asia.
The Crew Motorfest on valtava peli. Oahun saari on giganttinen, ja sitä voi tutkia estoitta, sillä onhan käytössä Fast-Nav, jonka avulla voi vaihtaa lennossa auton, moottoripyörän, veneen ja lentokoneen kesken. Autojakin voi vaihtaa käymättä keskuspaikassa tai kotona. Kaikki tapahtuu lennossa, ja moinen toimii yhdessä yleisen pelihallimaisuuden kanssa. The Crew Motorfestin autovalikoima kattaa 600 kärryä, ja pelialue on täynnä erilaista tekemistä ja sivujuonta. Tekeminen ei kesken lopu.
Autojen tuntuma on kuitenkin hieman liian jämäkkä ja keinotekoinen, ja simulaatiomaisen ajamisen ominaisuudet eivät tee vaikutusta, jos on autopelejä tottunut pelaamaan. Toisin sanoen The Crew Motorfest ei juurikaan tunnu simulaatiolta. Tarjolla on enemmänkin Need for Speed kuin Gran Turismo. Lisäksi nyt tasapainoillaan karnevaaliteeman ja autokulttuurin välillä. Toisaalta pelialue on koristeltu kuin festivaalialue, ja samaan aikaan peli haluaa sivistää pelaajaansa ja kertoa erilaisia tarinoita. Tämä tapahtuu Playlists-kampanjassa.
Playlists on kokoelma jaksoja, joissa perehdytään erilaisiin automerkkeihin tai ajotyyleihin. Mukana on oma jakso japanilaisille autoille, ja toinen jakso sitten rallin ajamiselle. Jokaisessa jaksossa kisataan omissa ralleissaan ajaen erilaisilla autoilla. Kokeileminen ja ajaminen on toki kivaa, mutta samalla Playlists tuntuu pitkitetyltä opastusosiolta, sillä monet toiminnot pelialueella avautuvat vasta, kun sen on suorittanut Playlists-jaksona. Kun sitten näin tekee, avautuu pelialueelle lisää erilaista tekemistä, ja The Crew Motorfestissa uuden Playlistin saa auki noin tunnin pelaamisen välein. Kaikkia Playlistejä ei ole vielä mukana, ja niitä sitten lisätään ajan kuluessa tipoittain. Ajamisen kuluessa karttuu kokemuspisteitä ja valuuttaa, joilla voi sitten ostaa lisävarusteita ja uusia autoja. Hahmonkehitys ei tunnu erityisen palkitsevalta, mutta se saattaa johtua tottumisestani Forza Horizonin tyyliin.
The Crew -sarjan puutteellisin osuus on aina ollut autojen tuunailu. Pelaaja vain ansaitsee pelaamalla erilaisia auton osia korttien muodossa, ja näitä osia sitten laitellaan omiin kärryihin tuosta vain suorituskyvyn parantamiseksi. Ei siis kovinkaan jännittävää, mutta toisaalta käyttäminen on helppoa ja selkeää.
Verkkopelin puolella voi toki vain ajaa kisa kerrallaan. Toisaalta voi ottaa osaa tapahtumiin, joita avautuu tarjolle ajoittain. Tarjolla on niin isompia kisoja kuin autojen romutustakin, joissa on kisaamassa kymmeniä ihmisiä samaan aikaan. Mukana on myös omia erikoisia ominaisuuksia, kuten romutuskisan sovittaminen Battle Royalen muottiin. Pelaaminen oli kuitenkin turhan kaoottista omaan makuuni.
Pelialueena toimiva saari on itsessään vaikuttava. Kyseessä on hiekkalaatikko, joka kutsuu tutkimaan itseään. Havaiji on selvästi se koko planeetan vaikuttavin paikka ainakin, jos The Crew Motorfestia on uskominen. Ajoittain tuli vastaan graafisia bugeja, kuten väärin mallinnettuja varjoja ja asioiden ilmaantumisesta eteen tyhjästä. Jos nämä osaa ohittaa, on The Crew Motorfest ulkoisesti vaikuttava kaikin puolin.
Tällä hetkellä The Crew Motorfest ei ole laadullisesti samalla tasolla kuin Forza Horizon 5. Toisaalta The Crew Motorfestilla on mahdollisuus ajan kanssa kohota loistoon, kunhan Ubisoft peliä live service -hengessä päivittää. Jo nytkin The Crew Motorfest on kaikesta huolimatta pätevä ajelupeli, joskaan ei ainakaan vielä kohoa lajityyppinsä parhaiden joukkoon.