Unfrosted (Netflix) on silkkaa roskaa

Entinen komedian iso nimi Jerry Seinfeld on viime aikoina laukonut huomiota herättäviä kommentteja koskien komedian ja elokuvamaailman nykytilaa. Nyt on aika hänen omalle esikoistyölleen ohjaajana.

Harmillisesti Seinfeldin kritiikki komedian nykytilaa kohtaan menee hukkaan, sillä hänen oma työnsä on aivan kauhea. Netflixin Unfrosted on hirveä. Se toistaa vanhoja ja väsyneitä juttuja. Unfrosted on väsynyt, laiska ja löysä komedia, jonka ei pitäisi olla edes olemassa.

Unfrosted sijoittuu 1960-luvulle, ja kyseessä on fiktiivinen tarina siitä, miten Kellogg's kehitti Pop Tartsin, eli amerikkalaisten suosiman leivänpaahtimeen laitettavan jälkiruoan. Elokuva sanoo olevansa "biopic", mutta oikeasti sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Totta on, että Post, Quaker ja Kellogg's kävivät kovaa taistoa aamiaismuroista, mutta muuten koko elokuva on kummallinen kuvitelma vailla totuuden häivää. Tämä on sanalla sanoen kummallista.

Unfrosted on tyystin tarpeeton, sillä Jerry Seinfeld ei ole kiinnostunut kertomaan tarinaa niin kuin se tapahtui, vaan tarjolla on peräkkäin sijoiteltuja satuja. Näin vain hämmennetään katsojaa. Elokuvalla ei ole minulle mitään arvoa, koska se kuvitteellinen tarinakin on vain tyhjää surrealismia.

Jo aloituksessa käy ilmi, miten surkea näyttelijä Jerry Seinfeld on aina ollut. Hän ei vain ole koskaan ollut uskottava, hyvä tai edes hauska. Asiaa ei auta sekään, että koomikko Jim Gaffigan on vieläkin huonompi Kellogg'sin pomona Edselina. Niin ja Melissa McCarthy esittää taas kerran itseään sihteerikkö Donnana.

Unfrostedin pelastaa alimmasta roskaläjästä vain se, että Mad Men -sarjan Don Draper ja Roger Sterling mainostavat Pop Tartsia kampanjassa, ja ovat niin epämiellyttäviä, että se on hauskaa. Mutta minulla oli hauskaa vain yhden kerran 93 minuutin aikana.

Tämä on puhdasta roskaa.