The real Henk Rogers on Tetris real story vs the movie
"Kuinka moni teistä on nähnyt elokuvan?
Hyvä on, hyvä on, minun ei tarvitse kertoa...
Vastaan kysymyksiin, joita kaikki kysyvät, tiedäthän."
"kuinka lähellä elokuva oli todellisuutta?
Enkä aio vastata niihin, vitsi vain.
Menin Neuvostoliittoon vuonna 1989 turistiviisumilla...
ja kävelin ministeriöön johon minun ei todellakaan pitänyt mennä."
"Ajattelin, että ympärilläni oli KGB:n agentteja.
En tiennyt, pidätettäisiinkö minut.
Kuvittele, että menisit Pohjois-Koreaan tänään...
ja kävelisit ministeriöön ja yrittäisit puhua jonkun kanssa."
"Ei hyvä idea. Ei hyvä idea.
Ja ihmiset kysyvät minulta, että olitpa sinä rohkea.
Toinen tapa katsoa sitä oli, että olin niin tyhmä.
Sitä voi katsoa kahdella eri tavalla."
"Olin vähän naiivi, ja Aleksei tykkää sanoa sen näin.
Hän sanoi, että luulit rikkovasi lakia, mutta minä tiesin rikkovani lakia tapaamalla sinut."
"Ensimmäisessä tapaamisessani Aleksein kanssa olimme huoneessa, ja minua kuulustellaan.
He kyselevät minulta kaikenlaisia kysymyksiä kuten, mikä saa sinut luulemaan, että sinulla on oikeus tulla tänne puhumaan meille?
Ja kaikki tällaiset kysymykset."
"Ja minä vain selitin heille liiketoimintaa.
Ja kokouksen alussa näin Aleksein istuvan vastapäätäni.
Hän on kuin, kuka tämä liikemies tulee jostain muualta, yrittää saada Tetristä, blaa, blaa, blaa, blaa."
"Mutta kokouksen lopussa hän oli lämmennyt.
Hän tajusi, että olin pelisuunnittelija, ja me molemmat olemme pelisuunnittelijoita.
Pelisuunnittelijat, sanon minä, minullakin on pelisuunnittelijan paita.
Minun pitäisi puhua tästä tappelusta."
"Mutta peli jonka loin oli Japanin ykköspeli vuonna 1984.
Se oli ensimmäinen roolipeli Japanissa.
Sen nimi oli Dynamics.
Se on myös, kyllä, se on 40 vuotta vanha. Juuri niin. Sitä minä tarkoitan."
"Joten kiitos paljon siitä.
Joka tapauksessa, Aleksei käveli ensimmäisen tapaamisen jälkeen pöydän ympäri - ja puhui minulle.
Ajattelin, miten hän voi tehdä näin? Miten hän voi edes puhua minulle?
Mutta hän sanoi, että tavataan tänä iltana. Tulen hotelliisi."
"Ja ajattelin, että vau.
Ja periaatteessa venäläisiä ei päästetty hotelliin ilman saattajaa.
Joten minun piti mennä ovelle. Se on niin outo juttu.
Ja sain tilaisuuden näyttää hänelle...."
"Olin itse asiassa ottanut mukaani pienen videonauhurin, jotta voisin näyttää hänelle - Nintendon, Tetriksen, jonka tein Nintendolla.
Yritin saada hänet pelaamaan. Hän ei pystynyt pelaamaan, koska PC:llä liikkumisen ohjaimet ovat oikealla puolella, kuten numeronäppäimet, ja kova pudotus on vasemmalla puolella."
"Ja Nintendossa se on takaperin.
Eli se on vain takaperin. Hän oli siis pelannut Tetristä tällä tavalla koko ajan - ja sitten hänen piti pelata näin. Hän itse asiassa käänsi ohjaimen ylösalaisin ja yritti pelata sillä tavalla, mikä oli naurettavaa."
"Mutta Aleksei ja minä ystävystyimme sinä päivänä ja olemme olleet ystäviä siitä lähtien. Aleksei ja minä emme voisi olla erilaisempia.
Olen samaa mieltä. Voi luoja, he ovat kuin Ying ja Yang.
Niin erilaisia."
"Aleksei pitää klassisesta musiikista. Minä pidän rockista.
Aleksei tykkää suunnitella asioita. Minä pidän seikkailusta.
Kävimme itseasiassa Euroopan-matkalla yhdessä, me kaksi.
Ja teimme sen niin, että eräänä päivänä oli Aleksein päivä, kaikki oli suunniteltu."
"Missä aiomme yöpyä, miten pääsemme sinne.
Ja toissapäivänä on minun vuoroni. Ja me vain nousemme satunnaiseen junaan emmekä tiedä, minne päädymme, minne jäämme. Se on vain seikkailu.
Ja tänä vuonna Aleksei tulee kanssani Burning Maniin."
"Toisen kerran.
Ensimmäinen kerta oli katastrofi, koska hän parkkeerasi asuntoautonsa - kaiuttimen viereen, joka ei aluksi toiminut.
Mutta sitten kun se vihdoin käynnistyi, oli vain non-stop."
"Se oli parkkeerattu kaiuttimen viereen niin ettei se kestänyt. Hän ei voinut nukkua.
Hän ei voinut tehdä mitään. Mutta tällä kertaa olemme vähän järkevämpiä.
Olemme vähän rauhallisemmalla alueella.
Korjaamme siis hänen Burning Man -kokemuksensa."
"Mutta joka tapauksessa, Aleksei, vaikka olemme täysin erilaisia, olemme parhaita ystäviä. Ja me, miten sanoisin, aina kun olemme samalla alueella, sanoisin sitä, tai samassa kaupungissa, joka toinen päivä, se on pullo viiniä. Ja se on perinne."
"Haluaisin siis kohottaa maljan Aleksei Pazhinoville, joka loi pelin.
Maya viittasi herra Tetrikseen. Joskus ihmiset kutsuvat minua herra Tetrikseksi.
Minä en ole herra Tetris. Jos haluatte kutsua minua joksikin, kutsukaa minua..."
"Tohtori Tetris, koska pidin Tetriksen hengissä kaikki nämä vuodet.
Hän siis loi pelin ja minun tehtäväni on pitää se hengissä.
Nyt olen siis luovuttanut viestikapulan Mayalle."
"Joten, maljapuheeksi haluaisin...
että kaikki sanoisivat maljan venäjäksi.
Ja, mikä se on?
Vashe zdorovye vai Vashe zdorovye? Kumpi niistä?
Joo, Vashe zdorovye. Pakotin kaikki Japanissa sanomaan tämän, kun Tolkatšov tuli Japaniin. Sain kaikki yleisössä sanomaan Vashe zdorovye. No niin, kaikki."
"Vashe zdorovye. Vielä kerran.
Vashe zdorovye. No niin, nyt mennään. Tämä on viimeinen.
Vashe zdorovye. Kiitos."