Suomi
Gamereactor
arviot
Warframe

Warframe

Avaruusninja lelulaatikossa.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Warframea pidetään usein suorana kilpailijana Destinylle. Molemmissa futuristiset sotilaat hyppivät ja räiskivät tiensä läpi loppumattomien vihollisaaltojen kokemuspisteitä keräten. Siihen yhtäläisyydet sitten pitkälti loppuvat ja vastakkainasettelussa voittaja ei olekaan niin selvä, kuin jotkut kuvittelivat.

Ilmaiseksi pelattava Warframe on pelinä ollut ulkona jo hyvän tovin. Se kantaa itse asiassa edelleen "Beta-version" leimaa, vaikka on käytännössä viimeistään parin ison päivityksen jälkeen yhtä valmis peli kuin tällainen vain voi olla. Se on kasvanut ja kehittynyt valtavasti alun perin noin kolmisen vuotta sitten ilmestyneestä versiostaan niin liikkumisen, toiminnan kuin sisällönkin osalta. Pelissä on nyt hirvittävän laaja määrä aseita, planeettoja, tehtävätyyppejä, vihollisia, lemmikeitä, avaruusaluksia, vedenalaisia tehtäviä ja niin edelleen.

Pelaaja on Tenno-sotilaiden (tai ritarikunnan/ninjaryhmän) edustaja, tehtävänään pitää galaktiset pahikset aisoissa. Vielä viime aikoihin asti pelin juoni ja tarina ovat jääneet hyvin ohukaisiksi, mutta uusin Second Dream yllätti pelaajat kerronnan vahvuudellaan. Mikään Hemingway se ei ole, mutta epämääräiset tekstiseinät ja höpöhöpötermejä viljelevät puhuvat päät on korvattu jollain konkreettisemmalla.

WarframeWarframe
Tämä on mainos:

Pelin kenties suurin myyntivaltti sen valtavan ominaisuuslistan huipulla on liikkumisen vapaus ja sujuvuus. Tennot voivat hyppiä seinille/seiniltä, liitää ilmassa kuin Max Payne konsanaan tai yhdistellä tuplaloikkia valtaviin ponkaisuihin mitä tahansa kiinteää pintaa hyödyntäen. Kun parin napin takana olevan järjestelmän kanssa pääsee sinuiksi, alussa liian suurilta tuntuvat kentät muuttuvat pikamatkoiksi ilman taukoja. Warframe on erinomainen luomaan avaruusninjamaisuuden tuntua nimenomaan sulavan liikkumisensa takia, jossa pelaajat eivät kyki vyötärönkorkuisten esteiden takana räiskimässä.

Toiminta koostuu lukemattomien ensisijaisten-, toissijaisten- ja lyömäaseiden yhdistelmästä sekä käytetystä Tenno-panssarista. Jokaisesta kategoriasta löytyy lähes rajattomasti valinnanvaraa. Jos haluat pelata tankkimaisesti kranaatinheittimellä ja minihaulikolla varustettuna, se onnistuu. Jos taas varjoissa hiippailu jousen ja helkkarinmoisten tuplarevolverien kanssa olisi juttusi, sellainenkin käy. Lähitaistelu on myös ison päivityksen jälkeen täysin validi vaihtoehto, sillä perushuitomista on piristetty komboilla ja erikoisliikkeillä. Eri panssarien ja aseiden keräily sekä päivittäminen onkin käytännössä Warframen idea. Alussa valittavista kolmesta panssarista (ritarimainen Excalibur, magneettikenttiä hyödyntävä Mag ja sähkösyöppö Volt) omaa tallia voi laajentaa niin toisia parantaviin kuin silkkaa vahinkoa sarjatulella jakaviin panssareihin. Suurimmasta osasta löytyy vielä parannettu Prime-versio, joka on sekä tehokkaampi että näyttävämpi proletaariversioon nähden. Valinnanvaraa on aivan järjettömän paljon, ja siinä piileekin yksi Warframen suurimmista ongelmista.

Erilaisia aseita, panssareita, niiden parantamista ja ylipäänsä löytämistä koskevaa kriittistä informaatiota on tolkuton määrä. Peli on lisäksi erittäin huono välittämään tätä informaatiota. Esimerkiksi aseiden ja panssarien tehoa parantavia Mod-kortteja ei käsitellä juuri ollenkaan. Pelkkä aseen tason nousu käytön myötä tuo pieniä parannuksia, mutta kunnon tuliluikut rakennetaan lätkimällä niihin Mod-kortteja. Näitä kortteja taas voi parannella "uhraamalla" niihin toisia, tarpeettomia kortteja. Tätä mekaniikkaa ei selitetä missään. Warframe on peli, jota pitää pelata wiki-sivujen kanssa ja sitä myötä turhauttava kokemus uudelle pelaajalle, jolla ei ole veteraania opastamassa vieressä.

Pelin liiketoimintamallina on "lataa ja pelaa ilmaiseksi, maksa odottelun lyhenemisestä, aseiden sun muiden väsäilyn helpottamisesta ja kosmetiikasta". Kaiken voi avata käyttämättä taalaakaan, mutta melkoisen työn takana se on. Asekaappia voi päivittää periaatteessa loputtomiin kaikkein vaikeinta sisältöä varten, joten ainakaan tekemisen puutetta ei ole. Ninjailun lisäksi peliin on tullut myös yllättävän pätevä avaruus- ja vedenalaisräiskintä Archwing-siipien ja näihin pelimoodeihin luotujen asevalikoimien myötä. Tyhjiössä tai pinnan alla toiminnan hektisyys rauhoittuu hieman, mutta tarjoaa samalla mukavan välipalapelin siitä kiinnostuneille.

Tämä on mainos:

Visuaalisesti Warframe on heittämällä ilmaispelien parhaimmistoa. Eri planeetat tapahtumapaikkoineen niin planeettojen pinnalla, erilaisissa rakennuksissa, veden alla ja avaruudessa ovat selkeästi toisistaan poikkeavia. Warframen hieman perinteisestä poikkeava visuaalinen tyyli toimii kussakin hyvin ja esimerkiksi raskaasti panssaroitujen Grineerien pyöreistä muodoista koostuvat tukikohdat poikkeavat reippaasti Infested-epäsikiöiden orgaanisen materian täyttämistä käytävistä. Paikat pursuavat yksityiskohtia ja varsin vaikuttavia vertikaalisia rakenteita. Eri kentät koostuvat yleensä samasta valtavasta kartasta, jossa auki olevat ovet ja tilat vaihtelevat pelikerrasta toiseen. Samat käytävät ja alueet tulevat siis väistämättä vastaan useaan otteeseen, muttei välttämättä aina samassa järjestyksessä. Myös vedenalainen maailma ja ulkoavaruus on toteutettu näyttävästi, vaikka niiden merkitys pelin kokonaiskuvassa on pienehkö. Eri Tenno-panssarit ovat toisistaan hienosti poikkeavia, eivätkä tyydy vain kopioimaan videopelien tuttuja muotoja. Monet Tennot näyttävätkin hyvin eksoottisilta ja uhkaavilta.

Musiikki- ja äänipuoli ei aivan yllä visuaalisen ulosannin tasolle, muttei petä millään osa-alueella. Osa ääninäyttelijöistä hoitaa leiviskänsä sen verran hyvin, että Alad V:n tapaisille hahmoille on onnistuttu luomaan jopa persoonallisuutta joka jää mieleen. Viimeisintä lisäosaa lukuun ottamatta tarinankerronta ei ole Warframen ydinosaamisaluetta, joten onnistumiset ovat ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Aseet paukkuvat tyydyttävällä painolla, mutta massiivista tehontunnetta en ääniefekteistä aistinut.

Warframe on siis näyttävä, lennokkaalla taistelulla kuorrutettu loputon varustelukierre. Sen liiketoimintamalli on reilu, ja sallii myös poikkeuksellisen vapaan pelaajien välisen kaupankäynnin. Ilmaisena sitä on helppo suositella kenelle tahansa, joka on vähänkään kiinnostunut joko aiheesta tai mekaniikoista. Pelin selkeitä heikkouksia ovat taipumus pihdata informaatiota joko täysin tai piilottamalla se teknokielen taakse. Itseäni sen toistava luonne ei toiminnan monipuolisuuden ja yleisen viihtyvyyden takia häirinnyt, mutta kaikille loputon itsensä kehittämisen kierre ei varmasti sovi. Veteraanikaverin tai klaanin läsnäolo helpottaakin aloittamisen tuskaa merkittävästi. Uusin Second Dream -lisäosa on merkittävästi edeltäjiään tarinapainotteisempi. Odotan mielenkiinnolla, jatkuuko suunta myös tulevissa laajennuksissa.

WarframeWarframeWarframe

Peli testattu sen PC-versiolla Jimm's Balor V2 -pelikoneella. Arvion kyseisestä laitekokonaisuudesta voi lukea täältä. Warframe löytyy myös uuden sukupolven konsoleille.

Jos haluat aloittaa ninjailun seitsemän päivää kestävällä kokemusboosterilla, voit käyttää rekisteröitymiseen tätä linkkiä (Huom. Allekirjoittanut saa näitä referoinneista omalle tililleen pientä ekstraa modien ja muun pienen muodossa).

HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Näyttävä, todella sujuva liikkuminen, järjettömästi tekemistä
-
Loputon kehittämisen kierre, pihtaa tärkeää informaatiota
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Warframe nyt myös Xbox Series X:llä

Warframe nyt myös Xbox Series X:llä

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Warframe on päivittynyt isosti. Ensinnäkin linjoille on saatu Call of the Tempestarii, ja toisekseen nyt tuetaan myös Microsoftin konsoleita Xbox Series X ja Xbox Series...



Ladataan seuraavaa sisältöä