Videopelien maailmassa "avaruusmariini" on klisee, jota pyritään yleensä jo välttämään. Lisäksi Warhammer 40,000: Space Marine muistuttaa vahvasti Haloa ja Gears of Waria. Tekijät tiedostavat tämän, mutta muistuttavat samalla, että 80-luvulla lanseeratut Warhammerin mariinit ovat olleet innoituksena Bungien ja Epicin mestariteoksille. Pelillisiä elementtejä Relicin pojat ovat sitten lainanneetkin varsin vapaasti Master Chiefiltä ja Marcus Fenixiltä.
Tarinasta ei saanut irti muuta kuin sen, että peli sijoittuu ihmisten sotaponnistelujen kannalta tärkeälle tehdasplaneetalle. Pelaaja on yksi avaruusjääkäreistä, jotka on kasvatettu, geenimanipuloitu ja teknologisesti paranneltu ihmiskuntaa puolustamaan. Nähdyn perusteella pelin rakenne on tiukasti lineaarinen. Alueet ovat kuitenkin varsin suuria tarjoten jonkin verran liikkumavaraa.
Kolmannen persoonan näkymä on lainattu suoraan Gears of Warilta. Tekijöiden mukaan saumaton siirtyminen ampumisesta mätkimiseen on se, mikä erottaa Space Marinen kilpailijoistaan. Vihollisten tullessa iholle ei siis kannata paeta. Avaruusmariini alkaa lähitaistelussa niittämään vastustajia vihaisen näköisellä moottorisahamiekalla. Samalla kuvakulma siirtyy taemmas, jolloin pelaajan on helpompi hahmottaa ympäristöä. Sekä hutkiminen että ampuminen on toteutettu jämäkästi ja tyydyttävästi.
Käytetyt aseet olivat peruskamaa rynkkyineen ja kiikarikivääreineen. Hieman mielenkiintoisempia olivat maahan jääviä miinoja ampuva ase sekä plasmatykki, jota piti aina välillä viilentää ylikuumenemisen estämiseksi. Ammukset tuntuivat loppuvan aina kesken, mikä kannustanee pelaajia käyttämään myös moottorisahamiekkaa aktiivisesti.
Tuhoa kylvämällä erityinen raivomittari täyttyy, ja tällä erikoiskyvyllä voi tehostaa omia hyökkäyksiään. Aseella tähdätessä aika hidastuu, ja viholliset hajoavat punaiseksi pilveksi erittäin näyttävästi. Myös äänimaailma hidastuu ja mataloituu korostamaan raivon vaikutusta. Kikka on erittäin tyydyttävä ja näyttävä, minkä lisäksi raivon oikea-aikainen hyödyntäminen oli usein avain voittoon tiukoissa tulitaisteluissa.
Grafiikka oli erittäin värikästä ja näyttävää, joskin tuhoutunut tehdasplaneetta on ympäristönä hyvin masentava ja metallinen. Riittävän vaihtelun luominen on tekijöille haaste, mutta siihen on kuulemma aivan erityisesti panostettu. Esitellyn demon kenttäsuunnittelu oli kuitenkin vielä sanalla sanoen yllätyksetöntä. Space Marine on peittelemättömästi alaikäisiltä kielletty, ja sen huomaa varsinkin irtoilevien ruumiinosien määrästä. Äänimaailma oli muuten asiansa ajavaa perushuttua, mutta ampuminen oli kautta linjan erittäin munakasta ja miehekästä.
Pelaamani neljä tehtävää olivat hyvin bugisia. Onnistuin saamaan pelin jumiin kolmesti, ja muistaakseni viisi kertaa kävelin vahingossa tai tarkoituksella pelialueen ulkopuolelle tyhjyyteen pudoten. Lisäksi ruudunpäivitys nikotteli välillä todella pahasti, vaikkei pelissä ole lainkaan tuhottavia ympäristöjä. Tekoälyviholliset olivat pääosin hyvin aggressiivisia, mutta välillä ne vain seisoivat paikoillaan antaen napsia heitä tarkkuuskiväärillä yksi kerrallaan. Esitelty demo oli hyvin varhainen näyte, joten mitään lopullista pelin teknisestä tasosta ei voi sanoa.
Nähdyn perusteella Warhammer 40,000: Space Marine vaikuttaa peliltä, josta Warhammer-universumin fanit saavat eniten irti. Muille tulossa on miehekästä ja tyydyttävää toimintaa Gears of Warin hengessä. Moninpelistä tai mahdollisesta yhteistyötilasta tekijät eivät vielä halunneet kertoa mitään, mutta lupasivat palata astialle E3-messuilla. Minua Space Marine ei vielä täysin vakuuttanut, mutta kaikki edellytykset hyvälle pelikokemukselle ovat silti olemassa.