Warhammer 40,000: Space Marine on jo aiemmin scifi-ympäristöön sijoittuvan Warhammer 40K:n kanssa puuhanneen Relicin ensimmäinen kokeilu tuoda taistelut suoraan iholle. Se kertoo Ultramarines-ryhmän komentaja Tituksen tarinan örkkien invaasion pysäyttämisestä, ja alkuperäisen tehtävän muuttumisesta joksikin vielä vaarallisemmaksi. Tarinaa viedään eteenpäin lähinnä taistelukohtauksien välissä olevissa pätkissä. Tituksen mukana kulkee kaksi muuta ultramariinia, mutta muuten hahmokavalkadi on varsin kapea. Juoni etenee toimintapeliksi varsin mukavasti, ja luo riittävästä motivaatiota etenemiselle ja toiminnalle.
Kenties Relicin oman Dawn of War II: Retributionin pilaamana Space Marinen eri rodut tuntuvat harmillisen tasapäistetyiltä. Mariinit itsehän ovat Warhammerin maailmassa muukalaisvihamielisiä ja inkvisitiomaisia toimissaan. Kaukana siitä puhdasotsaisesta sankarirodusta, jonka viittaa Space Marine heidän päälleen pukee. Örkitkin ovat hitusen valjuja sotaisuudestaan huolimatta kaikille, jotka ovat Retributionin kaheleihin avaruuspiraattiörkkeihin tutustuneet. Suuremmat erot eri rotujen välillä olivat tuoneet persoonallisuutta pelin hieman geneerisiin hahmoihin.
Pelityylinsä puolesta Space Marine on sekoitus lähitaistelua ja räiskintää. Titus kuljettaa mukanaan yhtä lähitaisteluasetta ja maksimissaan neljää tuliluikkua. Aseet päivittyvät juonen edetessä tehokkaammiksi vastaamaan voimistuviin vihollisjoukkoihin, ja niitä voi vaihdella ajoittain taktisten tarpeiden mukaan. Muutaman napin yksinkertaisen lähitaistelun ja eri aseiden yhdistelmän perusta on hyvin kunnossa, ja etenkin muutama tussari nostattaa väkisin hymynkareen huulille niiden laukaisun myötä. Toiminta on koko ajan sujuvaa, mutta vähänkin pidemmissä sessioissa sen yksinkertaisuus alkaa syömään peli-iloa. Kun aseiden päivittymistä lukuun ottamatta minkäänlaista hahmonkehitystä ei käytännössä ole, Space Marine toimii parhaiten lyhyissä adrenaliinin ja hurmeen täyteisissä pätkissä.
Kiitos Warhammerin taiteellisesti erinomaisen pohjamateriaalin, Warhammer 40,000: Space Marine on komea peli. Etenkin mahdottoman eeppisen suuret rakennelmat ja laitteet tekevät välittömän vaikutuksen taivaanrannassa. Muutenkin ulkoasu on hyvin kunnossa. Lisäksi testattu PC-versio pyöri sulavasti ilman konsolikäännöksiä joskus rienaavista ongelmista. Hiiriohjauksen tosin koin hieman kankeaksi, ja rotta vaihtui pian peliohjaimeen. Epiikka jatkuu myös klassista musiikkia sisältävällä ääniraidalla, joka osaa hiljaisemmissa luoda hyvin tunnelmaa tulevan taistelun alla.
Moninpeliä en arvioversion ja sen kautta peliseuran puuttumisen takia päässyt testaamaan. Kahden pelimuodon, hahmoluokkapohjaisen mätön ja kokemuspisteiden pitäisi antaa Space Marinelle sen 7-8 tuntisen kampanjan päälle kohtalaisesti pelattavaa. Jos pelimekaniikkaa olisi syvennetty monipuolisemmalla taistelulla ja hahmonkehityksellä, Space Marine noussut pykälän ylös "pätevän räiskeen" pallilta. Nyt se jää örkin irtopään verran vajaaksi huippuarvosanoista. Nyt käsiin jää hyvän kesäisen Hollywood-toimintaleffan kaltainen hauska, mutta hivenen tyhjä tuote.