Warhammer 40,000: Space Marine II on yksi loppuvuoden odotetuimpia pelejä

Syyskuun alkupuolella julkaistaan Warhammer 40,000: Space Marine II, ja pelistä on nähty jo varsin paljon kaikenlaista. Avaruusmariinit ovat oman maailmansa puolijumalia. Pelissä Warhammer 40,000: Space Marine II on Saber Interactive onnistunut tavoittamaan avaruusmariinien ytimen. Pelkkä pelaajan läsnäolo taistelukentällä tuo aimo annoksen lisää moraalia joukoille. Mutta siltikään pelaaja ei ole voittamaton.

Warhammer 40,000: Space Marine II:n suositeltu vaikeustaso on "hard" eli vaikea, ja ennakkotestaamisen perusteella haaste olikin kohdillaan silloin. Warhammer 40,000: Space Marine II muistuttaa pelattavuudeltaan sitä ensimmäistä peliä. Kyseessä on sekoitus kolmannen persoonan ampumista ja lähietäisyyden lyömäaseilla mätkintää. Ydin on siis ennallaan, mutta Saber Interactive on tehnyt muutoksia, jotka tuntuvat vallankumouksellisilta.

Lopetusliikkeen aikana ei voi ottaa vahinkoa, mikä on mahtava uudistus. Lopetusliikkeet tehdään automaattisesti joko tuottamalla pahikselle ensin tarpeeksi vahinkoa tai sitten torjumalla eli "pärryttämällä". Tällä torjunnalla ja takaisin iskemällä voi murskata pienempiä uhkia suoraan ilmasta, ja torjua isompia iskuja suuremmilta pahiksilta. Kaikkia iskuja ei voi torjua, joten peli tuntuu enemmänkin ajattelevan pelaajan verikekkereiltä kuin silkalta napin hakkaamiselta.

Painopiste on vahvasti mätkinnässä, mutta ampumisen osalta Saber Interactive on keskittynyt tekemään pyssyttelystä vaikuttavaa. Nyt mukana on ainoastaan pääasiallinen ja toissijainen ase unohtamatta isokokoista kolmannella sijalla olevaa asetta, jonka voi poimia mukaansa tehtävässä. Pelaaja ei välttämättä pysty yksin saamaan mukaansa kaikkea tehtävässä tarvittavaa, kuten esimerkiksi tarkkuuskivääriä kauaksi ampumista varten kaiken muun kylkeen. Siksi mukana on kahden kaverin kanssa pelattava co-op. Tekoälykavereista on myös apua, mutta paras tulos saavutetaan pelaamalla yhdessä kahden oikean lisäpelaajan kanssa. Pelattavuus on iskevää ja hauskaa osittain äänisuunnittelun ansiosta. Mukana on pauketta, karjuntaa ja kaikenlaista ääntä, kun ase kohteeseensa osuu. Isojen saappaiden kumina maata vasten tuo omaa painon tunnetta.

Mukana on myös tarina, joka kulkee kahdella rinnakkaisella linjalla. Kavereiden kanssa yhdessä pelatessa autetaan Titusta, ja testatussa pätkässä pelikaveri jopa pelasti sen ykköspelaajan hoitelemalla haavoittuneen Hive Tyrantin. Hauska käänne pomotaistoon, se on sanottava. Tarinasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään selvää mielipidettä, sillä ennakko keskittyi pelattavuuteen. Clive Standen korvaa Mark Strongin Tituksena, ja minua kiinnostaisi tietää enemmän muista kolmikon avaruusmariineista eli siis Gadrielista ja Chaironista.

Pomotaistot ovat jatko-osassa paljon parempia. Testauksen aikana vastaan asettuivat Chaos Sorcerer ja Hive Tyrant, ja molemmilla oli omat liikesarjansa ja -yhdistelmänsä. Näin seurauksena on rytminen kuolemantanssi. Ylivoimaisen vaikeista pomoista ei ole kysymys, mutta mieleenpainuvia kohtaamiset ehdottomasti ovat.

Ennakon aikana vastaan tuli myös joitakin bugeja. Osa pahiksista jäi vain seisomaan kesken lopetusanimaation, ja joitakin visuaalisia bugeja oli niitäkin. Pienet kauneusvirheet eivät riitä peittämään sitä, että kyseessä on yksi loppuvuoden odotetuimmista peleistä.