Winter Burrow laittaa selviytymään sympaattisella hiirellä ankarissa maisemissa

Aprillipilasta ei ollut kysymys, kun lehdistölle pidettiin 1. huhtikuuta Xbox Emea Developer Sessions -tilaisuus. Pelinkehittäjät esittelivät mukavan kattavasti oikean pelattavuuden voimin tulevia pelejään. Yksi näistä oli Pine Creek Gamesin ja Noodlecake Gamesin Winter Burrow. Kyseessä on tunnelmallinen ja metsäinen selviytymispeli, jossa pieni hiiri palaa kotikonnuille kunnostamaan lapsuuden kotikoloaan. Julkaisu tapahtuu vuoden 2025 aikana Xbox Series X:lle (ja S:lle), Xbox Onelle ja Windows-tietokoneille. Winter Burrow saatellaan myös heti julkaisussa Xbox Game Passin valikoimiin. Peli on mukana Xbox Play Anywhere -ohjelmassa, joten kun teoksen on kerran ostanut, voi sitä pelata melkein millä laitteella haluaa.

Tanskalaisen Pine Creek Gamesin indiepelissä huomiota herättää välittömästi piirroselokuvamainen värikäs grafiikka. Näkökulma on isometrinen, ja nähdyn perusteella tarina kerrotaan kauniiden pysäytyskuvien ja tekstin kera. Pelin valikoissa käytetään runsaasti aikaa, ja lukemista tuntuu olevan riittävästi. Winter Burrow'n tempo on verkkainen, joten tätä vasten runsas lukeminen istuu peliin ihan hyvin. Toisaalta se saattaa karkottaa sellaiset pelaajat, jotka kaipaavat paljon vauhtia ja räjähdyksiä.

Winter Burrow on vahvasti selviytymispeli, joten kaiken eteen on tehtävä työtä. Ensin on sytytettävä takkaan tuli, tai muuten uhkaa paleltuminen. Tämä tietenkin vaatii lähiympäristöstä erilaisten oksien ja tikkujen keräämistä. Seuraavaksi on aika nikkaroida itselleen kivikirves, jotta saa hankituksi entistä vankempia raaka-aineita. Oman kotikolon luota ei kovinkaan kauas pääse, sillä paleltuminen uhkaa edelleen. Onneksi omia lumeen syntyneitä jalanjälkiä pitkin pystyy suunnistamaan takaisin kotiin. Kirveen jälkeen on aika tehdä hiirelle lämpimiä vaatteita, jotta takkatulen ääreltä pääsee vähän kauemmaksi. Mutta kutominen edellyttää lankaa, jota ei sitäkään ole automaattisesti saatavilla. Ja näin peli etenee perinteisen selviytymispelin elkein. Kun aikanaan on riittävästi edennyt, saa rikotuksi esteen, mikä aikaisemmin esti seuraavalle alueelle pääsyn. Ja näin seikkailu edistyy.

Koska kyseessä on selviytymispeli, on nikkarointi tietenkin keskeisessä osassa. Pelissä tehdään erilaisia käyttöesineitä ja myöhemmin huonekaluja, mutta varsinaista omaa kotia ei kuitenkaan pääse suunnittelemaan ja rakentamaan. Pelattavuuden tuntumasta ei tässä vaiheessa voi sanoa vielä mitään.

Esitellyssä osiossa kohdattiin hiiren itsensä kokoisia kovakuoriaisia, jotka eivät hyökänneet pelaajan kimppuun. Kehittäjien mukaan pelaaja itse voi kuitenkin hyökätä, ja tappeluhan siitä tuli. Taistot ovat kovin yksinkertaisia, lyhyitä ja reaaliaikaisia, mutta toimivat riittävän hyvin.

Winter Burrow'ssa on mukana vuorokausien vaihtelu. Yöllä tulee kylmä hyvin nopeasti, ja paleltuminen uhkaa vaatteista huolimatta. Myöhemmin pelaaja saa käsiinsä soihdun, jonka avulla pystyy suunnistamaan pimeässä aiempaa paremmin. Vallitseva tilanne pyritään kertomaan pelaajalle kuvallisesti. Paleltumisen uhatessa ruudun reunoille ilmaantuu koko ajan enemmän jäähilettä, ja myrsky kirjaimellisesti haittaa näkyvyyttä, kun lumi alkaa peittää ruutua. Ja jos sitä soihtua ei ole, on ruutu todellakin pimeä.

Ehkä se kiinnostavin esitelty esine oli lapio, jolla on mahdollista kaivaa kuoppia maahan. Näin löytää satunnaisia tavaroita, ja mahdollisesti jotain aidosti tärkeääkin. Joka tapauksessa tällainen pelimekaniikka rohkaisee tonkimaan maata usein ja monesta eri paikasta.

Winter Burrow vaikuttaa pelimekaniikaltaan varsin turvalliselta selviytymispeliltä, ja vaatii selvästi tietynlaisen pelaajan. Tempo on verkkainen, tunnelma rauhallinen ja kuten jo mainitsin, on syytä varautua lukemaan paljon ja muutenkin viettämään aikaa valikoissa. Vuoden 2025 kuluessa päästään katsomaan, millaiseksi Winter Burrow lopulta muodostui.