Tervetuloa maapallolle 828. Siellä asuu neljä uskomatonta sankaria, jotka käyttävät supervoimiaan pelastaakseen ihmiskunnan! Aivan kuin julkkisten elämä ei olisi ollut tarpeeksi täydellistä nero Reed Richardsille, Johnny Storm ja Ben Grimmille, Fantastic Four laajenee myös Fantastic Fiveksi Sue Stormin yllättävän raskauden jälkeen. Mutta heidän onnensa on lyhytaikainen, kun maapalloa uhkaa planeettoja tuhoava Galactus. Avaruusroiston kanssa käytyjen epäonnistuneiden neuvottelujen jälkeen ihmiskunta alkaa kääntyä sankareitamme vastaan...
Matt Shakman (WandaVision) flirttailee vahvasti retrofuturismin kanssa elokuvan alkupuolella ja on selvää, että inspiraation lähteenä on ollut The Incredibles, joka puolestaan on saanut paljon vaikutteita Stan Leen ja Jack Kirbyn luomuksista. Avaus pursuaa sarjakuvarakkautta ja naurettavia superkonnia, kuten Mole Man. Tällä kertaa säästytään pakolliselta alkuperäkohtaukselta, jossa kaikki astronautit saavat supervoimansa. Vähän niin kuin uusimmassa Superman -elokuvassa, se on vain pam, pam, mennään. Neljän päähenkilön välinen dynamiikka on hyvin vakiintunut ja tasapainoinen ja jokainen saa mahdollisuuden loistaa hieman samalla, kun Michael Giacchinon musiikki luo tunnelmaa alusta alkaen. Toisin sanoen se alkaa hyvin lupaavasti.
Sitten elokuva alkaa kuitenkin tuntua hieman liian "nähty ja tehty", varsinkin jos takaraivossa on jo kauhea Rise of the Silver Surfer. First Steps on tarkoitettu uudeksi rakennuspalikaksi tulevalle Avengers -elokuvalle Doomsdaylle, mutta itsenäisenä sankarielokuvana se ottaa pienin askelin sen sijaan, että se todella menisi täysillä eteenpäin tai uskaltaisi kunnolla leikitellä sarjakuvamaailmallaan. Elokuvantekijät esittelevät vaikean dilemman, jonka olisi pitänyt olla elokuvan emotionaalinen selkäranka, mutta se hylätään nopeasti, jotta yleisö voidaan turvallisesti tuudittaa tutulle Marvel alueelle. On toki hauska nähdä supersankareiden yrittävän keksiä uusia ratkaisuja nälkäisen avaruusjumalan torjumiseksi, mutta tästä puuttuu jännite, jonkinlainen painoarvo, jotain yllättävää. Tunnetasolla se on yksinkertaisesti aika tylsä. Leikkisät retrotunnelmat riittävät vain tiettyyn pisteeseen asti.
Näyttelijät kuitenkin korvaavat paljon, se on sanottava. Vaikka olisit kyllästynyt näkemään Pedro Pascalia, no, kaikessa, hän on itse asiassa erittäin hyvä Reed Richards, ja Vanessa Kirby on paljon parempi Sue Storm kuin huonosti roolitettu Jessica Alba. Ebon Moss-Bachrach on viehättävä murahtelevana The Thinginä. Vaikka Joseph Quinn on lieventänyt Johnny Stormin playboy-statusta, hän erottuu veljeksi, joka haluaa antaa joukkueelle muutakin kuin asennetta. Itse asiassa hahmojen kotoisa perhedynamiikka pelastaa First Stepsin olemasta yhtä viehättävämätön kuin esimerkiksi vuoden 2015 elokuvaversio. Se tekee First Stepsistä viihdyttävän supersankarielokuvan. Tarvittiin siis neljä elokuvaa, jotta Fantastic Four on katsomisen arvoinen elokuva, vaikkei se ihan vastaa odotuksia.
Ehkä meidät hemmoteltiin James Gunnin häpeilemättömän viihdyttävällä Superman -elokuvalla, mutta
First Steps ei ole aivan se "pakko nähdä" elokuva, jota olin toivonut. Rehellisesti sanottuna se tuntuu enemmänkin Marvelin loputtomalta tuntuvassa suunnitteluvaiheessa rastitetulta laatikolta kuin jännittävältä uudelta Marvel elokuvalta. Merkattu ja valmista! Siirrytäämpä X-Meniin. Thunderbolts oli rohkeampi askel oikeaan suuntaan Marvelilta, ja First Steps seurasi varovasti perässä. Se on kuitenkin viehättävä, audiovisuaalisella tasolla hyvin harkittu ja hauska seikkailu kaikille Marvel -faneille. Älkääkä jättäkö väliin jälkikohtausta, joka yhdistää Fantastic Fourin suoraan tulevaan Avengers: Doomsday-elokuvaan.