Euroopan unionin lähettiläät ovat antaneet alustavan hyväksynnän Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa tehtävän kaikkien aikojen laajimman vapaakauppasopimuksen allekirjoittamiselle. Näin päättyvät yli kaksi vuosikymmentä kestäneet neuvottelut ja poliittinen umpikuja. Päätös on merkittävä strateginen veto Brysselille, joka pyrkii torjumaan Yhdysvaltojen nousevia tulleja ja vähentämään riippuvuutta Kiinasta.
Sopimuksen takana on vähintään 15 jäsenvaltion koalitio, joka edustaa vaadittavaa osuutta EU:n väestöstä. Sopimus yhdistäisi EU:n Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn yli 700 miljoonan ihmisen kauppavyöhykkeelle. EU:n virkamiesten mukaan sopimus avaa ovia valmistajille ja viejille erityisesti koneiden, kemikaalien ja kuljetuskaluston alalla ja turvaa samalla kriittisten raaka-aineiden saannin.
Sopimus on herättänyt kiivasta vastustusta Ranskassa, jossa maanviljelijät varoittavat, että naudanlihan, siipikarjanlihan ja sokerin halvempi tuonti voisi alittaa kotimaisten tuottajien hinnat. Protestit ovat puhjenneet tällä viikolla eri puolilla maanosaa, ja traktorit ovat tukkineet teitä Ranskassa ja mielenosoitukset ovat levinneet Belgiaan ja Puolaan. Euroopan komissio on luvannut vastareaktion torjumiseksi suojatoimia, kuten tuonnin hätäjarrutusta, tiukempaa elintarviketurvallisuuden valvontaa ja kriisirahaston perustamista maanviljelijöille.
Nämä myönnytykset eivät saaneet Pariisia tai Varsovaa puolelleen, mutta Italia antoi viime hetkellä tukensa, mikä käänsi vaa'an hyväksynnän puolelle. Ranskalaiset virkamiehet vaativat, että taistelu ei ole vielä läheskään ohi, ja lupasivat yrittää kaataa sopimuksen, kun se saapuu Euroopan parlamenttiin, jossa äänestyksen odotetaan olevan tiukka.
Jos lainsäätäjät hyväksyvät sopimuksen myöhemmin tänä keväänä, se alentaisi noin 4 miljardin euron tullimaksuja ja muuttaisi EU:n ja Latinalaisen Amerikan kauppavirtoja. Kannattajat pitävät sopimusta geopoliittisena välttämättömyytenä kauppasotien ja hajanaisten liittoutumien aikakaudella, mutta kriitikot varoittavat, että se uhkaa uhrata maanviljelijät ja ilmastotavoitteet vientihyötyjen vastineeksi.
