Aiheesta on käyty jo jonkin aikaa kiivasta keskustelua, mutta se on noussut entistäkin enemmän uutisiin, kun Saksa ilmoitti viime viikolla tiukentavansa linjaansa poissaolojen torjumiseksi. Nyt myös Espanjan poliittisen kentän molemmat osapuolet ovat liittyneet keskusteluun erilaisilla näkemyksillä ja lähestymistavoilla tähän Euroopassa kasvavaan huolenaiheeseen.
Toisaalta Espanja valmistautuu tiukentamaan toistuvien sairauspoissaolojen seurantaa. Saatuaan neuvoja finanssivalvontaviranomaiselta AIReF:ltä Pedro Sánchezin hallitus aikoo tehostaa valvontaa työntekijöistä, jotka ovat sairauslomalla kaksi tai useamman kerran vuodessa. Tämä johtuu siitä, että tilapäisen työkyvyttömyyden tapaukset ovat lisääntyneet lähes 60 % vuodesta 2017 lähtien.
Toisaalta oppositiopuolue PP haluaa paljon tiukempia toimenpiteitä. Puoluejohtaja Alberto Núñez Feijóo on kutsunut poissaoloja ”syöväksi” ja sanoo, että jos hän pääsee hallitukseen (seuraavat vaalit on määrä järjestää ensi vuonna), hän pyrkisi uudistukseen, jolla vähennettäisiin poissaolevien työntekijöiden palkkoja ja etuuksia ”riippumatta siitä, suostuvatko” ammattiliitot ja työnantajat siihen, mikä on herättänyt suurta kiistaa maassa.
Kiistan ytimessä on se, mikä on tällaisen merkittävän nousun taustalla. Työnantajat ja PP viittaavat kustannuksiin, väitettyihin väärinkäytöksiin ja petoksiin sekä yritysten rajallisiin mahdollisuuksiin kyseenalaistaa epäilyttäviä sairauslomia, kun taas ammattiliitot ja hallitus väittävät, että nousu liittyy ylikuormitettuun terveydenhuoltoon, ikääntyvään työvoimaan ja pandemian jälkeisiin mielenterveysongelmiin, ei pelkästään petoksiin. Kiista koskee myös sitä, miten luvut esitetään ja välitetään julkisuudessa. Kriitikot sanovat, että sairauslomien, palkallisten vapaiden ja muiden hyväksyttyjen poissaolojen sekoittaminen saman ”poissaolot” -nimikkeen alle vääristää keskustelua ja uhkaa johtaa siihen, että laillista sairautta pidetään väärinkäytöksenä.
Vaikka Espanja erottuu Euroopassa, se ei johdu siitä, että yrityksillä olisi suurin sairauspoissaolojen taakka. Espanjalaiset työnantajat kattavat tällä hetkellä 12 päivää tavallista sairauslomaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Belgiassa (noin 30 päivää), Saksassa (kuusi viikkoa), Itävallassa (jopa 12 viikkoa) tai Alankomaissa, jossa työnantajat voivat maksaa 70 % palkasta jopa kahden vuoden ajan. Nämä 12 päivää koskevat kuitenkin sekä palkkoja että sosiaaliturvamaksuja, mikä tarkoittaa, että työnantajat saattavat joutua maksamaan jälkimmäiset sekä työehtosopimusten mukaiset lisät koko sairausloman ajalta. Siksi elinkeinoelämän järjestöt väittävät, että todelliset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kyseiset 12 päivää. Sairauspoissaolot ovat lisääntymässä koko EU:ssa, mutta Espanjan työkyvyttömyyteen liittyvien poissaolojen osuus on EU:n keskiarvoa korkeampi: 4,5 % vuonna 2024, kun EU:n keskiarvo on 2,5 %.
