Daniel Ortega on ollut Nicaraguan presidentti yli 20 vuotta, ja sitä ennen hän toimi presidenttinä 1980-luvulla, kun hän nousi valtaan Somozaa vastaan käydyn sandinistivallankumouksen jälkeen. Viimeisissä vaaleissa vuonna 2021 kansainvälinen yhteisö oli kuitenkin jo hälytystilassa sen jälkeen, kun hallituksen vastustajia ja kilpailijoita oli määrätty pidätettäväksi syytettynä yhteiskunnallisten levottomuuksien lietsomisesta.
Vuonna 2025 Ortega toteutti joukon perustuslaillisia uudistuksia, joiden avulla hänen vaimonsa Rosario Murillo nimitettiin ”varapresidentiksi” ja presidentin toimikautta pidennettiin kuuteen vuoteen. Hän ja hänen vaimonsa hallitsevat käytännössä kaikkia hallinnon osa-alueita, mukaan lukien asevoimat ja oikeuslaitos. Ja nyt hän on antanut viimeisen iskun Nicaraguan jo muutenkin kolhiintuneelle demokratialle.
80-vuotias Ortega julisti eilen, että maassa ”ei enää järjestetä vaaleja”. ”Ovat menneet ne ajat, jolloin jenkkien (Yhdysvaltojen) ja somocistien tukemat puolueet palaisivat valtaan; ei enää koskaan”, hän totesi televisioidussa puheessaan, josta Reuters raportoi.
Trumpin hallinto on leimannut Ortegan hallituksen diktatuuriksi ja asettanut pakotteita yli 2 350 nicaragualaiselle virkamiehelle ja heidän perheilleen. Kun myös oppositiojohtajat ovat maanpaossa Yhdysvalloissa, näyttää siltä, että kunnes Yhdysvallat ottaa tiukan kannan Ortegan ja Murillon hallintoa vastaan, tämä kaksipäinen sotilasdiktatuuri jatkaa Nicaraguan hallitsemista.