The Burningia ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa omaperäiseksi elokuvaksi. Se syntyi Harvey Weinsteinin laskelmoituna yrityksenä napata osa 1970-luvulla nousseen kauhuvillityksen tuloista omaan taskuunsa, ja siihen lainattiin surutta elementtejä genren aiemmista onnistujista. Täytyy silti myöntää, että olivat motiivit tai metodit mitä tahansa, on The Burning todella tyylipuhdas esimerkki aikansa amerikkalaisista goreleffoista.
Tarina sijoittuu tietysti kesäleirille, jossa hormonaaliset myöhäisteinit rymyävät ympäriinsä seksihommat mielessään. Ikävää vain että puskissa piileksii eräs menneiden kesien leiriohjaaja, joka paloi suoranaiseksi hirviöksi pieleen menneen jekun tuloksena. Kohta puutarhasakset saavat maistaa nuorta lihaa.
Raina on siis kävelevä klisee, ja se sai jo ilmestyessään rankkaa kritiikkiä yhtäläisyyksistään vuotta aiemmin ilmestyneeseen Friday the 13th -leffaan. Goreleffat eivät tosin ole koskaan myyneet itseään juonella, vaan etualalla ovat aina olleet näyttävät murhat. Tällä kentällä The Burning suoriutuukin oivallisesti kiitos Tom Savinin tiukalla budjetilla toteuttamien erikoisefektien. Savinia ei turhaan pidetä yhtenä alansa mestareista, ja The Burningista löytyy paljon mielenkiintoista katsottavaa tekoveren ja lateksiproppien ystäville. Pari elokuvan mehukkaimmista murhista saisi Jasoninkin kateelliseksi.
Väkivallan lisäksi The Burning sisältää tietysti myös kolikon toista puolta eli seksiä. Paljaita rintoja ja hätäisiä metsäakteja nähdäänkin yhtä usein kuin verimättöä, ja ote on kautta linjan juuri niin eksploitatiivinen kuin varhaiselta 1980-luvulta voisi odottaakin. Aikansa tuote, kuten tavataan sanoa.
Jos mikään The Burningissa on kohdallaan, se on tahditus. Joku pääsee hengestään aina noin kymmenen minuutin välein, ja kuten jo sanottua, murhien välissä ehditään useinmiten esitellä jonkun uraansa aloittelevan nuoren näyttelijättären rintavarustusta. Vauhti ei suostu katkeamaan millään ennen lopputekstejä.
Olen itse kasariteini ja katsonut herkässä nuoruudessani enemmän The Burningin kaltaisia elokuvia kuin olisi varmaan mitenkään terveellistä. Voin sanoa tällä kokemuksen syvällä rintaäänellä, että The Burning on todellakin oiva esimerkki sekä aikakaudestaan että genrestään, ja kiitos lainailunsa, se tiivistää yksiin kansiin useita lajinsa klassisista elementeistä. Se voisi jopa toimia hyvänä aloituksena kasarigoresta kiinnostuneelle, mutta vielä kokemattomalle katsojalle.
Kirsikkana kakussa DVD:ltä löytyy myös pari pientä dokumentinpätkää, joita ei yleensä nähdä tällaisissa julkaisuissa.