Miehet jotka vihaavat naisia

Mikael Blomqvist (Michael Nyqvist) on tarkkavainuinen ja periksiantamaton toimittaja, joka lavastetaan syylliseksi kunnianloukkauksesta ja tuomitaan vankilaan. Ennen tuomion toimeenpanoa rikas talouspohatta palkkaa Blomqvistin selvittämään 40 vuotta vanhaa katoamistapausta. Yhdessä liiankin uteliaan hakkerin, Lisbeth Salanderin (Noomi Rapace) kanssa jutun takaa paljastuu paljon suurempi kuvio: kokonainen sarja raakoja murhia.
Elokuva rakentuu pitkälti sen päähenkilöiden varaan, ja vaikka Nyqvist repiikin itsestään runsaasti sävyjä ja vivahteita irti, Rapacen maanisen intensiivisen Salanderin rinnalla Blomqvistin hahmo vaikuttaa apaattiselta nurkkakukalta. Salander on lapsuudessaan kokenut asioita, mitkä ovat muokanneet hänestä sulkeutuneen ja järkähtämättömän oikeudentajuisen ihmisen, jonka näkemys oikeuden toteutumisesta seilaa jatkuvasti harmaalla alueella. Elokuvan kantavia teemoja onkin väkivalta ja sen seuraukset. Jokainen väkivallan teko jättää kohteeseensa rumat jäljet, joita ei voida sivuuttaa olankohautuksella.
Huolimatta hienoista roolisuorituksistaan Miehet jotka vihaavat naisia on vain keskinkertainen jännäri. Se on tasaisesti ohjattu ja rakennettu, mutta siinä ei varsinaisesti ole mitään sellaista, mitä trillereitä ennenkin nähnyt katsoja ei osaisi aavistella jo kauan ennen tapahtumien avautumista. Moraalisia kysymyksiä ei käsitellä kovinkaan syvällisesti ja vuosikymmenten mittaiset kaunat ja juonittelut jäävät turhaan taka-alalle. Se on sääli, sillä kuvastoltaan, yhteiskunnallisilta pohdinnoiltaan ja teemoiltaan vahva elokuva olisi ansainnut olla muutakin kuin pelkkä geneerinen, joskin hyvin toteutettu sarjamurhaajajännäri.