Elokuva lupaa paljon, onhan sen ohjannut Kathryn Bigelow (Point Break, Strange Days), ja näyttelijöiden listalta löytyvät mm. Guy Pearce, Ralph Fiennes ja David Morse. Ikävä kyllä kyseinen kolmikko osallistuu elokuvaan vain nopeissa, unohdettavissa sivurooleissa.
The Hurt Locker seuraa sen sijaan Jeremy Rennerin esittämän William Jamesin ja kahden muun pomminpurkajan arkipäivää Irakissa vuonna 2004. Suurta juonta ei ole, on vain arkea, päivittäin toistuvaa vaaraa ja jännitystä ympäristössä, jossa kuolema saattaa tulla milloin vain, mistä vain.
Bigelow on erikoistunut tiheän tunnelman luomiseen, ja sitä The Hurt Lockerissa piisaa. Pomminpurkukohtaukset ovat piinaavan jännittäviä, ja niiden päällä lepää jatkuva tunne siitä, että jokin menee kohta todella ikävästi pieleen. Rennerin James on tullut riippuvaiseksi vaarasta, eikä saavuta minkäänlaista tasapainoa ilman välitöntä kuoleman uhkaa.
Renner vetää roolinsa ansioituneesti, mutta William Jamesissa ei ole mitään pidettävää hahmona. Hän on enimmäkseen täysin kuollut tunnetasolla, ja harhailee kohtauksesta toiseen. Yleisölle annetaankin lähinnä enemmän syitä toivoa, että päähenkilö astuisi miinaan mahdollisimman pian, jota ei yleensä pidetä hyvänä piirteenä elokuvassa.
The Hurt Lockeria on sanottu parhaaksi Irak-elokuvaksi, mutta sitä se ei ole. Itse nimeäisin tämänkin elokuvan kirjoittaneen Mark Boalin kynäilemän In the valley of Elahin, joka tosin käsittelee enemmän kotirintamaa. Myös saman konfliktin aiempaa näytöstä kuvaava Merijalkaväen mies (Jarhead, 2005) nousee mielestäni ohitse.
Kaiken tämän valituksen lopuksi täytyy silti myöntää, että The Hurt Locker on erittäin jännittävä kuvaus Irakin kaaoksesta. Tunnelma säilyy vahvana alusta loppuun asti, ja kuvaus on odotettua Bigelow-tasoa, joskin satunnaiset Hollywood-hidastukset istuvat vaihtelevan onnistuneesti muuten realistiseen ilmeeseen. Räiskyvää toimintapläjäystä tai unohtumatonta elokuvaa ei kuitenkaan kannata odottaa.