Päähenkilö on Zombielandistä tuttu Jesse Eisenberg, jonka rakkauskuvioita katsoja pääsee myötäelämään. Elokuvan alussa nuoren ja lupaavan James Brennanin (Eisenberg) reissukuviot menevät uusiksi kun isukki ei maksakaan Euroopan matkaa eikä mitään muutakaan. Helppo elämä vaihtuu rupiseen kesäduuniin paikallisen pikkukaupungin huvipuistossa, haaveena säästää rahaa collegea varten. Huvipuistossa päähenkilö tapaa kauniin ja vaihtoehtoisen Em-tytön (Kristen Stewart), joka kuntelee Lou Reediä eikä käytä meikkiä. Romanttisen nuorisokomedian asetelma on valmis.
Adventurelandia ei pahalla tahdollakaan voi niputtaa yhteen lattapäisten American Pie -kopioiden kanssa. Tivolikomedian todellisuus on aito ja epähollywoodmainen, täynnä välinpitämättömiä vanhempia, kesäöitä ja pilvenpolttoa. Vitsejä ei alleviivata lainkaan, mikä on aivan käsittämättömän virkistävää. Paikoin repliikit tuntuvat kaikessa luonnollisuudessaan jopa jähmeiltä.
Naurukohtaukset yllättävät katsojan yleensä housut kintuissa. Adventurelandin huvipuistossa asiakas on aina paitsi väärässä, myös maankannen inhottavinta ihmiskuonaa. Pomon mukaan kukaan ei saa voittaa pääpalkintoa - "valtavaa läskipersepandaa" - tai muuten tulee potkut. Kaikki vihaavat joko duuniaan, vanhempiaan tai vaimojaan. Paskaa todellisuutta paetaan dokaamalla ja haaveilemalla. Varsinainen huvipuisto herää eloon vasta sulkemisajan jälkeen.
Adventurelandin henkilökemiassa on imua. Johtoparin epäsovinnainen rakkaus on onnistuttu kuvaamaan samaan aikaan suloisesti ja ilman tarpeetonta siirappia. Jossain vaiheessa Eisenbergin neuroottinen papatus alkaa kuulostaa puuduttavalta, ja paikoin kasarivinkkeliäkin tulee ihmeteltyä - elokuva pystyisi aivan yhtä hyvin sijoittua nykypäivään.
Kaikesta huolimatta katsoja on kiinnostunut hahmojen kohtalosta koko sydämellään. Adventureland tökkii vain muutamissa kohdissa, mutta suurimman osan ajasta se rullaa eteenpäin kuin yllättävän jyrkkä vuoristorata. Todeella hyvällä maulla tehty romanttinen komedia.
