Britannia ja Ranska ovat sopineet periaatteessa joukkojen lähettämisestä Ukrainaan, jos rauhansopimus Venäjän kanssa saadaan aikaan, mikä merkitsee Euroopan suurvaltojen toistaiseksi selkeintä sitoumusta joukkojen lähettämisestä Ukrainan maaperälle estämään uusi hyökkäys.
Pariisissa Kiovan liittolaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi, että Lontoo ja Pariisi perustaisivat sotilaallisia keskuksia eri puolille Ukrainaa, kunhan tulitauko on saatu aikaan, kun taas Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että joukkojen sijoittaminen voisi koskea tuhansia joukkoja. Joukkojen tavoitteena olisi pikemminkin antaa pitkän aikavälin turvatakuut kuin taistella suoraan venäläisiä yksiköitä vastaan.
Lännen johtajat tukivat myös ajatusta siitä, että Yhdysvallat ottaisi johtoaseman aselevon valvonnassa, mikä on Ukrainan keskeinen vaatimus, vaikka suuria kysymyksiä on edelleen ratkaisematta, erityisesti Venäjän joukkojen tällä hetkellä miehittämien alueiden osalta. Moskova, joka hallitsee noin viidennestä Ukrainasta, on toistuvasti varoittanut, että maassa olevia ulkomaisia joukkoja pidettäisiin "oikeutettuina kohteina".
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kutsui Pariisin neuvotteluja "valtavaksi edistysaskeleeksi", mutta varoitti, että edistyksellä on merkitystä vain, jos se johtaa sodan todelliseen päättymiseen. Venäjän jatkaessa päivittäisiä iskujaan ja talven syventyessä Kiovaan kohdistuu kasvava paine punnita turvallisuustakuita ja kipeitä kompromisseja, jotka ovat edelleen lopullisen sopimuksen yllä.
