Yhdysvaltojen ja Kiinan poliittiset erimielisyydet eivät keskity pelkästään maailmanlaajuiseen energiakriisiin, jonka on aiheuttanut Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Irania vastaan Hormuzin salmen hallinnan vuoksi, vaan ne ulottuvat myös muihin maailman osiin, joissa Yhdysvallat harjoittaa painostusta edistääkseen taloudellisia ja alueellisia etujaan. Nämä edut ovat selvästi ristiriidassa Kiinan liittolaisten etujen kanssa, kuten Kuuban tapauksessa.
Kuubassa asiat eivät ole menneet hyvin sen jälkeen, kun Yhdysvallat toteutti vuoden alussa erikoisoperaation Venezuelan presidentin Nicolás Maduron vangitsemiseksi maan pääkaupungissa ja puuttui suoraan maan raakaöljynmyyntipolitiikkaan. Saari, joka oli Yhdysvaltain laajentumishalujen kohteena jo ennen vuoden 1953 vallankumousta, joutui pian vaikeuksiin Venezuelasta saapuvien polttoainetoimitusten suhteen. Säännöstelyä ja sähkökatkoksia on jatkunut kuukausia, eikä Havannan teillä kulje nyt käytännössä lainkaan moottoriajoneuvoja. Donald Trump haluaa kaataa Kuuban sosialistisen hallituksen, ja viime perjantaina 1. toukokuuta Yhdysvaltain presidentti allekirjoitti Reutersin mukaan uuden toimeenpanomääräyksen, jolla lisätään saareen kohdistuvaa energiapainetta ja talouspakotteita. Ja Kiina, Kuuban historiallinen liittolainen, on tehnyt oman siirtonsa.
Peking on antanut julkilausuman, jossa se arvostelee "kansainvälisten suhteiden vakavaa rikkomista", kun Kuuban vastaisia pakotteita tiukennetaan yksipuolisesti. Kiinan ulkoministeriö lisäsi: "Kiina... kehottaa Yhdysvaltoja lopettamaan välittömästi Kuubaan kohdistuvan kauppasaarron ja pakotteet sekä kaikenlaisen pakkopainostuksen." Xi Jinpingin hallitus tukee Kuuban pyrkimyksiä turvata suvereniteettinsa ja turvallisuutensa.
On epäselvää, johtaako tämä lausunto uusiin toimenpiteisiin Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kireässä kauppasodassa, mutta saaren saarto aiheuttaa humanitaarisen kriisin, joka uhkaa tuhansien kuubalaisten henkeä vain 1 800 kilometrin päässä sortajiensa rannoilta.