Longlegs on se viimeisin kauhuelokuva, johon on kuitenkin haluttu laittaa mukaan rahaa ja osaamista. Lopputulos on menestys, ja mukava sellainen.
Kyseessä on Oz Perkinsin debyytti ohjaajana. Heti alusta saakka paikoilleen asetetaan uhkaava tunnelma siitä, että jotain pahaa on tekeillä. Se jokin vaanii juuri näkökentän ulkopuolella ja pimeissä nurkissa.
Vuosikymmenten jälkeen toisiinsa näennäisesti liittymättömät murhat alkavatkin nivoutua yhteen hämähäkinseitin lailla. FBI muodostaa työryhmän tutkimaan juttua, sillä murhaaja jättää rikospaikoille viestejä, ja allekirjoittaa ne nimellä Longlegs. Nuori tutkija Lee Harker (Maika Monroe) on mukana, ja hänellä on erityinen kyky haistaa vaarat. Harkerilla on myös kummallinen kyky päästä Longlegsin sielunmaisemasta perille kollegoitaan nopeammin. Ehkä jopa liian nopeasti. Ajoittain yliluonnollinen ulottuvuus menee hieman liian pitkälle, mutta hyvin käsikirjoitetun tarinan ansiosta mitään ei lopulta jää selittämättä.
Ja ajan kanssa alkaa valjeta, ettei Longlegs olekaan perinteinen tyydytystä hakeva murhaaja, vaan jotain pahempaa. Eteen asetettua pulmaa ei ole tarkoitettukaan ratkaistavaksi, vaan se pulma on enemmänkin keskeinen osa sitä itse murhamysteeriä.
Longlegs on lajityyppinsä eräs parhaimmin koottu esitys niin äänen kuin kuvankin osalta. Musiikki on intensiivistä, ja kuvaus on paitsi kaunista myös tarkoituksenmukaista. Kyseessä on malliesimerkki tyhjän tilan käyttämisestä, valaisusta ja elokuvasta, jossa pimeät nurkat aiheuttavat pelkoa. Ja kun kamera itse liikkuu, se muistuttaa ulkopuolista tirkistelijää, mikä istuu elokuvan sanomaan täydellisesti.
Nicolas Cagen sarjamurhaaja on se elokuvan paras suoritus. On kuitenkin sanottava, että Loglegs vaatii katsojaltaan hyvää tahtoa ja ennen kaikkea keskittymistä katsomiseen. Toisekseen leffa harmillisesti paljastaa korttinsa jo liian aikaisessa vaiheessa, ja tämä koskee ennen kaikkea Cagen roolihahmon paljastamista.
Loppuratkaisu olisi ehkä ollut tehokkaampi hieman humanistisemmalla ja psykologisemmalla otteella, mutta ei nyt saatu loppu huono ole. Longlegs on elokuva, joka tietää, mitä haluaa kertoa, ja tekee sen ajatuksella ja taidolla.
