Viime viikkoina näytti siltä, että Myanmar olisi ottamassa varovaisia askelia kohti avoimempaa suhtautumista lähinaapureihinsa sallimalla Punaisen Ristin ja ASEANin erityislähettiläiden vierailla maan entisen presidentin ja Nobelin rauhanpalkinnon saajan Aung San Suu Kyin luona, joka on ollut pidätettynä vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Se oli myös suostunut tapaamaan thaimaalaisia välittäjiä yrittääkseen saada aikaan tulitauon sisällissodassa, johon maa on ollut sotkeutunut siitä lähtien ja jossa on tähän mennessä kuollut yli 100 000 ihmistä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että konfliktin ratkaisemisessa ja Myanmarin ulkopolitiikassa on koettu uusi takaisku. Viime viikolla Bangkokissa pidetyn maan johtajan, presidentti Min Aung Hlaingin, ja Thaimaan hallituksen jäsenten välisen kokouksen jälkeen sotilasjuntan johtaja on palannut kotimaahansa ja ilmoittanut ulkoministeriönsä välityksellä ( Reutersin kautta), että ”Myanmar katsoo, että ASEANin puheenjohtajan nimittämän uuden erityislähettilään nimittäminen ja toimikautensa jatkaminen eivät ole enää tarpeen.”
Samalla se on hylännyt ASEAN-demokratiaverkoston (ASEAN-BN) ehdottaman viisikohtaisen rauhansuunnitelman ja kieltäytynyt vapauttamasta entistä presidenttiä Aung San Suu Kyitä väittäen, että jos näin tapahtuisi tulevaisuudessa, se tapahtuisi sen omilla ehdoilla: ”Vaikka hallitus on lieventänyt heidän tuomioitaan humanitaarisista syistä, täydellinen ja ehdoton vapauttaminen tapahtuu ainoastaan lain mukaisesti.”
Myanmarin asennemuutoksen taustalla saattaa olla se, että se on sotilasvallankaappauksen jälkeen suljettu pois ASEANin korkean tason kokouksista – kokouksista, joissa yleensä määritellään jäsenvaltioiden yhteinen ulkopolitiikka.