Ranskalainen toimittaja (James Caviezel) päätyy kylään huonovointisen autonsa kanssa, mutta päätyykin samalla reissulla kuuntelemaan ja nauhoittamaan kylän asukkaan, Zahran (Shohreh Aghdashloo) tarinan sukulaisensa kokemista vääryyksistä. Paljastuskertomus kuvaa Soryaa (Mozhan Marnò), joka on täysin nuhteeton ja hyväkäytöksinen vaimo, mutta hänen ukkonsa (Navid Negahban) haluaa uusiin naimisiin alaikäisen typyn kanssa. Helpoin tapa päästä eukosta eroon on lavastaa akka syylliseksi aviorikokseen.
Elokuvan hahmot ja tilanteet ovat käsittämättömän mustavalkoisia ja vielä alleviivatun stereotyyppisiä. Soryan mies on kuin kylän Saatana, nahkatakissa avoautolla blondeja kyyditsevä partahirviö. Siihen vastakohdaksi Sorya taas on mahdottoman lempeä ja kaunis nuori äitihahmo. Ainoa edes hiukan todellisuutta hönkivä on Zahra, jonka itsevarmuus ja pelottomuus tekevät hahmosta kiehtovan.
Kuten elokuvan nimi paljastuu, on varsinainen kliimaksi Soryan kivittäminen. Ohjaaja Cyrus Nowrasteh on epäilemättä halunnut tuoda esiin väkivallan silmittömyyden, mutta luo ylipitkällä mässäilyllä kohtauksesta lähinnä puuduttavan groteskin. Viime minuuteille ympätyt kliseiset Hollywood-temput ja syyttävät sormet aiheuttavat katsojassa lähinnä raivoa tehokeinojen väärinkäytöstä.