Hän ei ehkä enää ole länsimaailman kohtalosta päättävä hahmo, mutta paavi, roomalaiskatolisen kirkon ylin auktoriteetti maan päällä, on edelleen majakka yli miljardille katolilaiselle maailmanlaajuisesti. Tällä viikolla paavi Leo XIV viettää ensimmäistä vuosipäiväänsä virassaan, ja hänellä on kiireinen aikataulu takanaan, sillä hän on tarttunut jokaiseen tilaisuuteen ja puhunut ihmiskuntaa tällä hetkellä vaivaavia ongelmia vastaan.
Vaikka hänen pyhyytensä pysytteli ensimmäisinä kuukausinaan poissa kiistanalaisimmista kysymyksistä, syyskuussa hän alkoi kritisoida Trumpin kovan linjan maahanmuuttopolitiikkaa, mikä herätti kielteisen reaktion konservatiivisissa amerikkalaisissa katolilaisissa. Samaan aikaan hän saavutti suurempaa suosiota vaatimattomampien luokkien keskuudessa koko Latinalaisessa Amerikassa, jossa paavi muuten toimi vuosia lähetyssaarnaajana Perussa. Kuten Reuters muistuttaa tämänpäiväisessä artikkelissaan, paavi varoitti huhtikuussa 10 päivän Afrikan-matkallaan, että maailman rikkaimpien oikut uhkaavat rauhaa, tuomitsi "uuskolonialististen" maailmanvaltojen kansainvälisen oikeuden rikkomukset ja sanoi, että "kourallinen tyranneja tuhoaa maailmaa".
Ensi kesäkuussa paavi puhuu ensimmäistä kertaa Espanjan historiassa kansanedustajien kongressissa Madridissa, jossa hänen odotetaan käsittelevän myös muita vierailun aiheita, kuten vierailuja maahanmuuttajakeskuksiin, hyväntekeväisyysjärjestöihin, asunnottomiin ja vankeihin.
Maahanmuuttokysymys näyttää olevan Leo XIV:n ristiretki (jos saan käyttää ilmaisua), ja 4. heinäkuuta hän vierailee Lampedusan saarella, joka on yksi kiistanalaisimmista Pohjois-Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton tulopaikoista.
Vaikka Vatikaani ei ole vielä vahvistanut asiaa, paavi Leo XIV:n ensimmäisen enkyyklin odotetaan julkaistavan ennen tämän kuun loppua.