Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.
Sony antoi aimo vastuksen virtuaalimarkkinoiden kilpailijoille yli kuusi vuotta sitten Playstation VR -laitteellaan. Vaikka teknisesti Playstation-kakkulat olivat hieman alakynnessä kilpailijoihin verrattuna, merkittävän pelitarjonnan ja vähäisten laitevaatimusten myötä siitä tuli iso tekijä piireissä. VR-intoilijana Playstation VR tuli enemmän kuin tutuksi, sillä kahlasin hyvin pitkälti kaiken sille tehdyn tarjonnan läpi vuosien varrella. Nyt kun pelitarjonta ensimmäiselle laitteelle on kuihtunut oikeastaan kasaan, on juuri julkaistua Playstation VR 2 -laitetta odotettu sitäkin hartaammin. Kovien mainospuheiden mukaan Sonyn uudet lasit eivät enää alisuoriudu teknisesti, ja tuovat myös uusia ominaisuuksia virtuaalipelailuun. Aika siis kiskaista VR-lasit päähän, ja unohtaa todellisuus.
Playstation VR 2 tulee hyvin sonymaisessa paketissa valkeaa väriä ja sisäänpäin taittuvia kannen kulmia myöten. Mahdollisesti maailmalla jylläävän komponenttipulan myötä paketointia on suoraviivaistettu jättäen kaikki ylimääräinen pois ja keskittyen pelkästään oleelliseen. Laatikko sisältää itse lasien ja ohjaimien lisäksi pelkästään yksinkertaisen ohjevihkosen, takuutiedot, USB-C-johdon ja nappikuulokkeet, jotka näyttäisivät olevan samat kuin edellisessä Playstation VR -laitteessa ja kiinnittyvän samalla tavalla laseihin. 3,5 mm stereokuulokeliitäntä toki ottaa vastaan muutkin kuulokkeet pelaajan näin halutessa. Olin hieman yllättynyt ja pettynyt, että mukana ei ole edes demolevyä, jolla testata laitteen ominaisuuksia.
Ensisilmäyksellä Playstation VR 2 -lasit vaikuttavat hyvin samanlaisilta kuin aikaisemmatkin. Mitään mullistavaa uudistusta ei ulkoiseen muotoiluun ole tehty, ja isoimmat erot edeltäjään ovat valkoisen muovin enempi käyttö, tukipannan kiristysnupin muoto, erillinen rullasäädin silmien kohdentamiselle visiirin vasemmassa ylälaidassa ja pallosensorit pinnassa. Huomiota herättää etulevyn rako ylälaidassa, mikä muistuttaa lähinnä rikkoutuneen kiinnikkeen tekosilta. Sisäpuolella näkyvä Sony-teksti ja ohjeet kuitenkin paljastavat kyseessä olevan tarkoituksellinen suunnittelu lasien ilmastoinnille.
Päähän lasit istuvat hyvin ja uudet näkösuojat peittävät kaiken valon tehokkaasti, tosin minulle tämä tietää silmälasien huurtumista turhankin helposti. VR-lasien keveydestä huolimatta ne alkavat kuitenkin helposti lipsumaan päästä ja täten vaikuttavat myös pienen tarkkuusvälin kuvan terävyyteen, minkä takia otsapantaa pitää kiristää todella kireälle pelatessa. Lasien laadukkaista pehmusteista huolimatta varsinkin otsaa ja nenää lasit alkavat painamaan nihkeästi pidemmän pelisession aikana. Painvastoin kuin aikaisemmat lasit, Playstation VR 2 -lasit tarvitsevat myös yllättävän valoisan tilan toimiakseen. Puolivaloisa huone päiväsaikaankin saa lasit herjaamaan ympäristön katoamisesta vähän väliä, vaikka kyseessä olisikin väliaikaisesti luotu pelitila koko huoneen käytön sijaan. Tämä on hieman kiusallista varsinkin ilta-aikaan pelatessa, kun kirkkaampien valojen käyttö voi vaikuttaa muihinkin.
Väliaikaisesti luotu pelitila on virtuaalikakkuloiden luoma ympyrä pelaajan ympärille, jossa voi pelata istuen tai seisten liikkumatta. Tila on kätevä tapa päästä pelaamaan ilman, että huonekaluja tai muita mahdollisia esteitä tarvitsee ruveta siirtelemään lasien vaatiman tyhjän tilan saamiseksi. On kuitenkin outoa, ettei väliaikaistilan kokoa voi itse säätää, sillä pelattavan ympyrän koko on sen verran pieni, että pelaajan kädet yltävät helposti pelialueen rajoille, jolloin virtuaalitila ilmoittaa rajarikkomuksesta punaisella ristikkonäkymällä. Tätä ristikkonäkymää joutuu sitten harva se hetki tuijottelemaan esimerkiksi Horizon Call of the Mountainissa kiipeillessä, mikä on suorastaan rasittavaa. Vapaan pelitilan käytössä mahdollisten esteiden eteen tulemisesta lasit varoittavat peittämällä koko pelinäkymän, joka on kiusallista varsinkin, kun tilan skannaavat kamerat ovat ainoastaan suuntaa-antavia ja saattavat tulkita asioita esteiksi, vaikka ne eivät sellaisia olisikaan.
Ohjaimet ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Aikaisempi Move-ohjaintikku hohtavalla valopallolla on poissa ja tilalla on Sense Controlleriksi ristitty pienempi ohjainsauva, jonka pyöreän muotoinen ulkokehikko kietoutuu käden ympärille. Sen sijaan, että molempien käsien ohjaimissa olisi Playstationin tunnetut kaikki neljä symbolinappia, oikea ohjain sisältää ristin ja ympyrän ja vasen neliön ja kolmion. Tähän järjestelyyn tottuminen vie hetken, mutta se tuntuu pidemmän päälle varsin loogiselta ja toimivalta ratkaisulta. Näiden nappien lisäksi molemmissa Sense-ohjaimissa on tattiohjain, liipaisinnappi, asetus- tai jakonappi sekä puskurinapin toimea ajava niin sanottu kylkinappi. Sense-ohjaimet muodostavatkin yhdessä ikään kuin yhden kokonaisen Dualsense-ohjaimen nappeineen. Pelaamista ohjaimet tuntuvat kestävän noin kolmen tunnin ajan yhdellä latauksella.
Sen sijaan, että virtuaalikypärän ja ohjainten liike muodostettaisiin erillisellä kameralla, Playstation VR 2 -laitteen liike luodaan kypärään upotetuilla kameroilla ja sisäisillä sensoreilla. Näin ollen virtuaalimaailmoissa oleskelu on huomattavasti tasaisempaa ja tarkempaa. Edelleen hämärässä pelatessa on havaittavissa ajoittaista muljuamista näkökentässä ja ohjainten yllättävää hyppimistä, mutta suurimmaksi osaksi yhteys virtuaalimaailmaan rullaa erittäin sujuvasti ja tarkasti. Kameroiden avulla pelaaja voi asennusruudussa nähdä normaalisti ympärilleen, minkä avulla esimerkiksi pelattavan tilan voi skannata hyvin scifimäisesti tai vaikka olla helpommin vuorovaikutuksessa muihin tilassa oleviin painamalla kypärässä olevaa nappia ja näkemällä heidät lasien läpi vaikka kesken pelin.
Sisäisen kamerajärjestelmän lisäksi Playstation VR 2 -laitteen uusiin ominaisuuksiin kuuluvat haptisen palautteen lisäys kameraan sekä katseenseuranta. Haptinen palaute on varsin kevyttä tärinää, mikä nyt käykin järkeen, kun kyseessä on päähän sijoitettava laite. Pieni tärinä kuitenkin lisää hyvin tunnelmaa esimerkiksi jättimäisen olion tömistellessä vierestä ohi. Katseenseuranta toimii hämmästyttävän hyvin ja on erityisesti avuksi valikoissa valintoja tehdessä. Peleissä katseenseuranta voi piirtää tuijotettavan kohteen tarkasti jättäen ympäristön sumeammaksi niin kuin oikeidenkin silmien tai linssien läpi katsottaessa. En kuitenkaan hirveästi tätä efektiä nähnyt VR-lasien läpi esimerkiksi Gran Turismo 7:ssä tai Horizon Call of the Mountainissa, mutta telkkarista katsottuna ulkopuolisena se oli luonnollisesti huomattavasti selkeämpää, joten ominaisuus ainakin toimii.
Huikean resoluutioparannuksen myötä Playstation VR 2 on kuvaltaan miellyttävän terävä. Laseissa jylläävät tehot mahdollistavat myös nopeamman ruudunpäivityksen, joten virtuaalimaailma tuntuu aina vain luonnollisemmalta. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita, että virtuaalimaailmaa kiusaavasta pahoinvoinnista oltaisiin päästy eroon. Itse en selviä edes Gran Turismo 7:n esittelykierrosta läpi ilman järkyttävää pahoinvointia ja nihkeästi esiin puskevaa tuskanhikeä. Ja ennen kuin säädin Horizon Call of the Mountainin asetuksia rankalla kädellä, kurottelin hyvin nopeasti kielekkeen reunan sijaan ämpäriä lattialta.
Mainiona lisäyksenä Sonyn uudet virtuaalikakkulat liitetään suoraan Playstation 5 -konsoliin ilman erillisiä muuntajia tai adaptereita. Kätevä liittäminen tehdään suoraan etupaneelin USB-C-liittimeen, jolloin viereinen normaali USB-liitin jää vielä vaikka sen edellisen Playstation VR -mallin käyttöön. Uusien lasien yhteysjohto on aavistuksen verran aikaisempien lasien johtoa pidempi, joten sohvapelailu onnistuu nyt helpommin isommassakin huoneessa.
Vaikka Playstation VR 2 -laitteen julkaisua siirrettiinkin, tuntuu julkaisupelikattaus harmillisen suppealta. Aikaisemmin mainituista Gran Turismo 7:stä ja Horizon Call of the Mountainista ainoastaan jälkimmäinen on varta vasten PSVR2:lle tehty uusi peli. Resident Evil Villagen hankkineet pääsevät kokemaan kauhuilun kokonaisuudessaan virtuaalisesti, ja toinen julkaisun yhteyteen tarkoitettu peli Switchback VR myöhästyi, mutta tekee juuri tuloaan markkinoille. Muilta osin laitteella heti pelattavat pelit ovat lähinnä sovituksia ensimmäisen PSVR-laitteen klassikoista tai pienempiä indiekokeiluja. Kuitenkin, kun katsoo tulevia pelejä, Playstationin virtuaalitarjonta vaikuttaa koko ajan lupaavammalta ja näinhän se oli ensimmäisenkin laitteen kanssa.
Paljon odottamani Playstation VR 2 -lasit eivät tule täysin ilman pettymyksiä. Toimiakseen tarvittava valoisa tila, kireälle ruuvattava panta ja liian pieni pelialue ärsyttävine rajavaroituksineen hieman tökkivät käytössä. Onneksi näistä osan voi korjata tulevilla ohjelmistopäivityksillä. Myös demolevyn puute ja hieman suppea uusien pelien määrä vähän arveluttavat hintalapun edessä, joka on kalliimpi kuin itse Playstation 5 ottaen vielä huomioon, ettei ensimmäisen Playstation VR:n pelit toimi tällä uudella laitteella. Näistä moitteista huolimatta PSVR2 iskee päin näköä pätevällä tarkkuudella ja sujuvalla ruudunpäivityksellä, jotka saavat pelit näyttämään todella upeilta ja yksityiskohtaisilta yksinkertaisella liitoksella laitteeseen. Näppärät lisäominaisuudet, kuten katseenseuranta ja haptinen palaute, syventävät pelikokemusta ja kurovat umpeen virtuaalisuuden ja todellisuuden rajaa. Myös laadukkaat ja tarkasti tottelevat ohjaimet antavat napakan otteen VR-maailman haasteista. Playstation VR 2 -lasit tekevät parannusta monin osin edeltäjiinsä, jotka kestivät käyttöä lukuisia vuosia, joten virtuaalitodellisuus on kiehtovissa käsissä.
Playstation VR2 tärkeimmät ominaisuudet ovat seuraavat.
Näyttö OLED
Paneelin resoluutio 2000 x 2040 per silmä
Paneelin kuvataajuus 90 Hz, 120 Hz
Linssien etäisyys Säädettävissä
Näkökenttä Noin 110 astetta
Sensorit
Kamerat
Palaute Värinä
Viestintä PS5-konsolin kanssa USB Type-C®
Ääni