Paljon on valunut vettä Vantaanjoessa siitä, kun pelihiiriä sai metsästää kissojen kanssa. Nykyisessä valikoimassa on melkoinen runsaudenpula, sillä monet yritykset keskittyvät tätä nykyä puhtaasti suorituskykyä hakevien palvelemiseen. Tanskalainen Steelseries tuottaa muun muassa näppäimistöjä, kuulokkeita ja pelihiiriä vaativille asiakkailleen. Uutukaisena rottavalikoiman lippulaivana näyttämölle seilaa huippupelaajien kanssa suunniteltu Steelseries Sensei, jolla on melkoisen vaikuttava määrä numeroita takanaan. Merkittävimpänä niistä lienee häkellyttävä 11 400 DCPI:n herkkyys, joka on pyöreästi kaksinkertainen normaalin pelihiiren tarkkuuteen verrattuna. Sensei on myös poikkeuksellisen fiksu oheislaitteeksi, sillä sen sisuksista löytyy vanhan Pentium-tietokoneen veroinen prosessori.
Pelihiiririntamalla yllättävän hillitty Sensei sopii ulkoasunsa puolesta helposti vaikka toimiston pöydälle. Jos blingiä ei kaipaa, kolme ledielementtiä saa kytkettyä pois päältä, jolloin Sensei näyttää kiiltävää pintaa ja Steelseriesin logoa lukuun ottamatta lähes tavanomaiselta - kunhan ei käännä hiirtä ympäri. Hieman erikoisena ratkaisuna pohjasta löytyy nimittäin pieni LCD-näyttö, jota voi käyttää hiiren säätämiseen ilman PC:n apua tai näyttämään pientä, vapaasti piirrettävää "tunnuskuvaa". Normaalikäytössä en keksinyt näytölle mitään käyttöä, mutta eipä siitä haittaakaan ollut. Isot teflon-pintaiset tassut liitävät hyvällä hiirimatolla sen verran tehokkaasti, että liikkuvuuteen kesti hetki totutella. Punottu johto on sekä kestävä että taipuisa, jolloin se ei osu ahtaalla pöydällä oleviin esteisiin.
Muotoilunsa puolesta Sensei sopii niin oikea- kuin vasenkätiselle ninjakokelaalle. Vaikka vasureiden palveleminen on hieno asia, itseäni kismitti sivunappien asettelu. Kesti pitkään löytää sormille asento, jossa en vahingossa painele väärän puolen nappeja tiukoissa tilanteissa. Monipuolisesta säätöohjelmistosta nekin saa kytkettyä pois päältä, mutta optimaalisissa olosuhteissa sijoittelu olisi ollut hieman ylempänä. Sensei on myös erittäin kevyt hiiri, joten rotevampiin rottiin tottunut voi hetken aikaa harmitella tuntuman muutosta. Sisäisen prosessorin ja muistin ansiosta ajureita ei välttämättä tarvitse asentaa ollenkaan, ja suosikkisäädöt saa tallennettua hiireen suoraan. Näin koneen suorituskyky ei kärsi oheisohjelmista tai muusta kilkkeestä.
Itse asiaan päästäessä Sensei näyttää nopeasti kyntensä. Pienen kokoon ja painoon totuttelun jälkeen voi todeta, että oman hutiosumat esimerkiksi Battlefield 3:ssa eivät johdu ainakaan hiirestä. Nopea herkkyyden vaihto yhdellä napilla mahdollistaa eri asetusten käyttämisen jalkaväen ja tykkitornin liikuttelussa. Etenkin ExactAim helpottaa pääosumien hakemista vähentämällä herkkyyttä pienen pienissä liikkeissä. Avustusten voimakkuutta voi säätää vaikka pelikohtaisilla profiileilla, jolloin esimerkiksi Starcraftiin saa omat asetuksensa ja Battlefieldiin toiset. Nopeissa peleissä käyttöön tulee myös ExactLift, joka määrittää kuinka korkealle hiirtä saa nostaa ennen ohjauksen katoamista.
Pelihiiren tuntuma on hyvin henkilökohtainen asia, johon vaikuttavat niin vanhat hiiret kuin oman kouran kokokin. Itselleni Sensei sopi erittäin hyvin pienen totutteluvaiheen jälkeen. Nopeissa tilanteissa hiiri seurasi hyvin perässä vetämättä tähtäystä yli, ja tarkkuutta vaativissa kohtauksissa se hidasti sopivasti pikselin päälle. Vaikka Sensei on suunniteltu ensisijaisesti pelaajille, myös graafisessa suunnittelussa tai taittotyössä näistä ominaisuuksista on hyötyä. Steelseriesin informatiiviset nettisivut käyvät hyvin läpi hiirulaisen jokaisen ominaisuuden, joten siellä kannattaa käydä ennen reilun 70 euron ostopäätöksen tekemistä. Jos sivunappien sijoittelu olisi ollut piirun verran parempi, Sensei olisi voinut olla täysi kymppi. Nykyiselläänkin se on paras langallinen hiiri, jota olen pelikäytössä käpistellyt.