Venäjä siirtäisi sotilaallisia joukkojaan kohti Naton itäistä sivustaa, jos Ukrainassa saavutetaan rauhansopimus, Suomen pääministeri varoittaa ja kehottaa Euroopan unionia lisäämään taloudellista tukea rintamavaltioille.
Pääministeri Petteri Orpo sanoo Moskovan pysyvän uhkana myös Ukrainan sodan päättymisen jälkeen ja todennäköisesti siirtävän joukkojaan lähemmäs Suomen ja Baltian maiden rajoja.
"Me tiedämme, että kun Ukrainaan tulee rauha, Venäjä on edelleen uhka. On selvää, että he aikovat siirtää sotilaallisia joukkojaan lähelle rajojamme ja lähelle Baltian rajaa."
Orpo kehotti suurempaan EU:n solidaarisuuteen Naton itäisellä sivustalla sijaitsevia maita kohtaan, jotka lisäävät jyrkästi puolustusmenojaan ja kuuluvat Ukrainan suurimpiin tukijoihin suhteessa taloutensa kokoon.
Hän isännöi kahdeksan Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapurimaan ensimmäistä huippukokousta, jossa johtajat keskustelevat yhteisistä sotilaallisista voimavaroista, kuten ilmapuolustuksesta, lennokeista ja maavoimista, sekä joukkojen ja aseiden liikkuvuuden parantamisesta Euroopassa.
Venäjä valmis suureen yhteenottoon 3-5 vuoden sisällä
Useat Naton jäsenet ovat varoittaneet, että Venäjä voi olla valmis suureen yhteenottoon liittouman kanssa kolmesta viiteen vuoden kuluessa Ukrainan tulitauosta. Viro, Liettua ja Puola aikovat käyttää ensi vuonna yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen, mikä ylittää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimat tavoitteet.
Orpo sanoi Euroopan on oltava valmis puolustamaan itseään, kun Yhdysvallat vähentää turvallisuuspoliittista rooliaan mantereella.
"Tiedämme, että Yhdysvallat aikoo vähentää tukeaan ja osallistumistaan Euroopan puolustukseen, koska sillä on muita turvallisuushuolia", hän sanoi.
Suomi, joka on pitkään ylläpitänyt korkeaa sotilaallista valmiutta, on myös kärsinyt talousvaikeuksista, mikä on pakottanut hallituksen leikkaamaan julkisia menoja, vaikka puolustuskustannukset nousevat.
Orpo varoitti, että Ukrainan rauhansopimus saattaisi johtaa siihen, että jotkin etäämpänä rintamalinjasta olevat Euroopan maat aliarvioivat Venäjän jatkuvaa uhkaa, ja korosti, että jatkuva sotilaallinen ja taloudellinen tuki sekä Ukrainalle että Naton itäisille jäsenmaille on edelleen välttämätöntä.
