Ruotsin lumisista metsistä pikavauhtia Italian autereisiin maisemiin siirtyvä The American on moderni länkkäri. Clooneyn esittämä palkkatappaja/aseseppä on palamassa loppuun rankan ammattinsa vuoksi, ja vehreämmät ruohokentät vetävät miestä puoleensa. Uuden elämän aloittaminen ei silti ole yksinkertaista, etenkään kun "pelissä" ollaan oltu mukana vuosikaupalla. Rakkauden sanotaan tekevän ihmeitä, mutta onko se tarpeeksi kun vastassa on kuumaa lyijyä?
The American on nimestään huolimatta hyvin eurooppalainen elokuva, muutenkin kuin tapahtumapaikkojensa puolesta. Sen paljastavat eroottiset kohtaukset eivät ole antamassa sille shokkiarvoa, vaan ovat sen sijaan luonnollinen osa juonenkuljetusta. Toimintaa elokuvassa on säästeliäästi, ja se on nopeaa ja uskottavaa.
Loppujenlopuksi elokuva silti lepää Clooneyn harteilla, koska hänen täytyy välittää hahmonsa väsymys ja tavaksi muodostunut vainoharha ruudulle suurimmaksi osaksi sanomatta sanaakaan. Rooli on huomattavasti tämän tavallisia hahmoja synkempi, eikä Georgen tunnusomaista virnettä juurikaan leffan aikana nähdä.
Clooney ottaa silti haasteen vastaan onnistuneesti ja muistuttaa jälleen kerran olevansa monipuolinen näyttelijä. Nykyään on jo vaikea uskoa, että tämän ura harhaili aikoinaan Tappajatomaattien parissa.
The American on puhdaslinjainen, hyvin näytelty draama-trilleri, mutta se on myös joillain tavoin hieman raskasotteinen. Dialogia ei ole paljon, mutta jokainen harvoista repliikeistä pursuaa piilomerkityksiä ja ne lausutaan kuin niitä oltaisiin jakamassa vuorelta kivitauluihin kirjoitettuna. Myös ohjaajan tausta valokuvaajana on selvästi esillä itsetietoisesti valaistuissa ja tarkkaan asetelluissa ympäristöissä, jotka ovat yhtä aikaa komeita ja keinotekoisia.
Vaikka lopputulos onkin näin hienoisen epätasapainoinen, on The American silti leffa jonka katsoo pohdiskelevammassa mielentilassa mielikseen.