Ukrainan oppositiohahmot ovat jyrkästi torjuneet mahdollisuuden järjestää vaalit maan ollessa sodassa, huolimatta raporteista ukrainalaisten opposition jäsenten ja yhdysvaltalaisten virkamiesten välisistä keskusteluista ( Reutersin kautta).
Entinen presidentti Petro Porošenko on korostanut, että vaaleja ei pitäisi järjestää ennen kuin rauha on varmistettu, ja vaatinut, että äänestys olisi ajettava viimeistään 180 päivää sodan päättymisen jälkeen. Toinen oppositiojohtaja Julija Tymošenko toisti tämän kannan ja korosti, että oikeudenmukaisen rauhan turvaaminen on etusijalla vaalihuoliin nähden.
Keskustelu käydään keskellä diplomaattista jännitystä sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump kutsui Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyä diktaattoriksi, koska hän ei järjestänyt vaaleja. Samaan aikaan Washington on lopettanut sotilaallisen avun ja tiedustelutietojen jakamisen Kiovan kanssa, mikä pahentaa jännitteitä Zelenskyn ja Trumpin äskettäisen kiistan jälkeen.
Taustalla Moskova jatkaa Zelenskyn legitiimiyden kyseenalaistamista vedoten hänen viisivuotiskautensa päättymiseen vuonna 2024, kun taas Zelensky itse on esittänyt ajatuksen eroamisesta vastineeksi neuvotellusta rauhansopimuksesta, turvallisuustakuista ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Tätä taustaa vasten Porošenkon ja Zelenskyn pitkäaikainen kilpailu lisää monimutkaisuutta, sillä Poroshenkolle äskettäin asetetut pakotteet ruokkivat syytöksiä poliittisesta manööveristä. Toistaiseksi jää nähtäväksi, pystyykö Ukrainan johto selviytymään näistä kasvavista paineista horjuttamatta maata entisestään.
