Varkaitten paratiisi (4K) on seksikkyyttä 1950-luvun malliin

Joskus elokuva on vain puhdasta viihdettä, eikä se haluakaan olla mitään muuta. Juuri sellainen on Alfred Hitchcockin vuonna 1955 ohjaama To Catch a Thief, eli suomeksi Varkaitten paratiisi. Tarina sijoittuu Ranskan Rivieralle, ja aihekin on varsin vakava. Siitä huolimatta teeman käsittely on kevyttä, ja katsoja on suurimmaksi osaksi kiinnostunut näkemään Cary Grantin ja Grace Kellyn esittämien henkilöhahmojen romanssin etenemistä. Tarinan melkein unohtaa, kun keskittyy vain visuaaliseen elämykseen.

Tarina perustuu David Dodgen kirjaan To Catch a Thief. Tämä ei ole yllättävää, sillä Hitchcock filmasi paljon nimenomaan kirjoja elokuviksi. Toisessa maailmansodassa Ranskan vastarintaliikkeen jonkinlaiseksi sankariksi kohonnut John Robie (Grant) joutuu epäilyksen alaiseksi, kun hehkeän Ranskan Rivieran maisemissa alkaa tapahtua jalokivivarkauksia. Hän on kuitenkin syytön, joten ei auta muu kuin ryhtyä selvittämään, kuka oikein on varkauksien takana. Juttuun liittyy myös mittavan öljyimperiumin perinyt amerikkalainen Frances Stevens (Kelly), joka tietenkin rakastuu komeaan entiseen sotasankariin ja varkaaseen. Kyllähän se oikea varas lopulta selviää, mutta tieto ei lopultakaan ole kovin tärkeää.

Varkaitten paratiisi sai kuvauksestaan Oscar-palkinnon, ja tämän lisäksi Oscar-ehdokkuudet tulivat puvustuksesta ja lavastuksesta. Kuvausajankohtana vielä varsin harvinainen värien käyttö pääsi totisesti oikeuksiinsa, ja maisemat ovat jo itsessään oma taideteoksensa. Kun sitten keskiöön nostetaan vielä monien mielestä Hollywoodin historian komein mies ja kaunein nainen, on koossa sellainen viihdetykitys silmille, että oksat pois. Varkaitten paratiisi on mitä parhain esimerkki siitä vanhemman polven elokuvanteosta, joka halusi viihdyttää ja näyttää hyvältä. Lisäksi loppukin on onnellinen.

Kuten Hitchcockin elokuvissa yleensä, myös Varkaitten paratiisi on verkkainen tahdiltaan. Tämän ansiosta katsoja ehtii huolella keskittyä näkemäänsä, ja miettiä kaikkea olennaista (tai epäolennaista) liittyen siihen, mitä ruudulla näkyy. Toisaalta vauhtia ja vaarallisia pikatilanteita odottavat katsojat pettyvät pahasti. 4K-julkaisu on kirkas ja värikäs, eikä valittamista ole millään osa-alueella.

Lisämateriaalit ovat mukavan kattavat. Siinä käydään läpi niin elokuvan taustoja, kuvaamista kuin vastaanottoakin. Sijansa saavat myös niin Hitchcockin, Grantin kuin Kellyn urat Hollywoodissa. Ehkä mielenkiintoisin on katsaus elokuvan tekoajankohdan sensuuriin, jota oli Hollywoodissa pakko noudattaa. Ja millaisia keinoja elokuvantekijät keksivät voidakseen kiertää annettuja rajoitteita.

Varkaitten paratiisi on sitä vanhan ajan Hollywoodia parhaimmillaan. Nykykatsojan täytyy kuitenkin osata asennoitua oikein, sillä muuten nautinto jää vajaaksi. Ja lisämateriaalien katsominen on ehdottoman suositeltavaa sen ymmärtämiseksi, miksi elokuva on juuri sellainen kuin se on.