Oliver Stone ei kirjoittanut tätä elokuvaa, ja se näkyy. Loebin ja Schiffin käsikirjoitus on täynnä kompromisseja joihin Stone ei hyvässä tai pahassa tapaa langeta, ja se on muutenkin kaikin puolin tavanomaisempi, ellei jopa keskinkertainen. Yleisö haluaa nähdä Gekkon toisen tulemisen, ja sen intensiteetin joka teki alkuperäisestä Wall Streetistä menestyksen. Sen sijaan sille tarjotaan enimmäkseen taustalla häilyvä vanha mies joka tulee elokuvan romanttisen tarinan syrjäyttämäksi.
Olihan ensimmäisessäkin osassa ihmissuhteita, mutta ne toimivat kiinteänä osana elokuvan juonta ja sanomaa. Nyt nuoren polven kuhertelu muodostaa enemmänkin oman, erillisen linjansa, joka ei keveiden näyttelijänsuoritusten vuoksi nouse kovinkaan mielenkiintoiseksi. Gekkon vasemmistolaiseksi väitetty tytär tyytyy kiusoittelemaan porvaripoikaystäväänsä leikkisästi tämän ammatista, eikä mitään oikeaa arvokeskustelua tai jännitettä synny.
Michael Douglasin suoritusta Gekkona on kritisoitu vaisuksi, mutta itse pidin sitä uskottavana siihen nähden että hahmo on viettänyt kaksinumeroisen ajan kiven sisässä. Vankila on vienyt osan tämän energiasta, muttei sitä juonikkuutta joka teki tästä suuren.
Shia LaBouf ei osaltaan ole aivan niin turha kuin useimmissa muissa rooleissaan. Hänet on jälleen palkattu esiintymään vanhojen miesten varjossa, mutta jotta hän olisi oikeasti mielenkiintoinen tässä asemassa, hänen täytyisi osoittaa potentiaalia ohittaa edeltäjänsä. Tähän LaBouf ei edelleenkään kykene.
Elokuvan vanhat miehet, ja naiset, ovatkin puolestaan parhautta. Frank Langella ja 95 vuotta nuori Eli Wallach hallitsevat niitäkin kohtauksia joissa heillä ei ole repliikkejä. Myös Susan Sarandon tekee uskottavan kiivaan suorituksen kiinteistöpeliin sortuneena äitinä.
Vaikkei Money never sleeps ole mitenkään alkuperäisen Wall Streetin veroinen elokuva, ja siitä puuttuu sen terävä näkemys kapitalistiseen elämäntapaan, ei se myöskään ole täyttä kuraa. Stonen ohjaustyö on varmakätistä ja tunnistettavaa, ja elokuva on visuaalisesti komea. Se jättää silti jälkeensä harmistuksen hukatusta tilaisuudesta.
