Woman Walks Ahead kertoo leskeksi jääneestä Catherine Weldonista (Jessica Chastain), joka matkustaa 1890-luvulla maalaamaan muotokuvan päällikkö Istuvasta Härästä (Michael Greyeyes). Villi länsi on kuitenkin rankanpuoleinen paikka itärannikon eläjälle, eivätkä alkuperäisväestön tavatkaan aina avaudu taiteilijalle. Tämä käy silti taisteluun Lakota-heimon oikeuksien puolesta, ja saa apatiaan vajonneeseen päällikköönkin uutta eloa.
Catherine Weldon oli todellakin taiteilija, joka maalasi aikanaan useammankin muotokuvan Istuvasta Härästä, mutta hän oli tämän lisäksi myös pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti. Elokuva maalaa Weldonista yhtäältä naiivin ja sattumanvaraisen hyväntekijän, mutta toisaalta myös kliseisen "valkoisen pelastajan", joka laskeutuu Lakotojen pariin ja opettaa heidät taistelemaan. Näin Weldon yhtä aikaa sekä alennetaan että ylennetään, ja heimoväestä tehdään passiivisia kärsijöitä, jotka tarvitsevat "viisaamman" opastusta puolustaakseen itseään.
Woman Walks Ahead ei siis saa erityisen puhtaita papereita historiallisen lähdemateriaalinsa käsittelystä. Elokuvana se on mukiinmenevää fiktiota, joka tuskin yllättää ketään katsojistaan. Chastain ja Greyeyes toimivat kulmakivinä roolisuorituksillaan, ja pitävät yleisönsä sen verran kiinnostuneena, että tavanomaistakin tarinaa jaksaa seurata sen sadan minuutin verran. Mukana on myös hieman romanttista viritystä, mutta onneksi historian uudelleenkirjoittamisen kanssa ei kuitenkaan mennä aivan niin pitkälle.
Lisäpisteitä Woman Walks Ahead saa maisemistaan. New Mexicon osavaltiosta puristetaan kaikki irti huikeissa otoksissa, jotka todistavat taas kerran sen, että luonto pystyy lyömään laudalta parhaatkin efektistudiot. Tällaisia näkymiä ei rahalla saa, ja ne muodostavat upeat kulissit tällekin, muuten hieman vaisuksi jäävälle draamalle.
