Youth in Revolt on C.D. Paynen kirjasarjaan perustuva musta komedia. Kirjat nauttivat Yhdysvalloissa jonkin näköisestä kulttimaineesta, mutta fakta ei tarjoa elokuvan suhteen minkäänlaista lisäarvoa. Leffa kertoo Nick Twispistä, perusteinikundista, joka kärsii teinielämän traumaattista vaihetta, jolloin mielessä ei ole muu kuin, mitä löytyy vyötärön alapuolelta. Elämä ei ole helppoa yksihuoltajaäidin pässien poikaystävien, totaalisen nörttimaineen ja kaikin puolin supertylsän pikkukaupungin takia. Kun se täydellinen tyttö vihdoin löytyy, ei Nörtti-Nickillä ole häneen mitään saumaa. Nick ei kuitenkaan luovuta vaan kehittää itselleen neidon päiväunien mukaisen sivupersoonan, ranskalaisen charmantin, mutta varsin nihilistin Francois Dillingerin. Dillingerin avulla Nick lähtee sitten revittelemään, keräämään paha poika -mainetta ja sillä tavalla todistamaan rakkauttaan neitoa kohtaan.
Elokuva on varsin perinteistä teinidraamakomediaa, johon on onneksi lisätty kauhallinen ironiaa ja mustaa komediaa. American Pie -elokuvien peeloiluun ei, luojan kiitos, sorruta ja elokuvan hahmot tuntuvat edes jotenkin kiinnostavilta. Pääosaa Nickiä esittää Michael Cera, joka alkaa pahasti parkkiintua näihin teinirooleihin. Mies hoitaa roolin kuitenkin mallikkaasti sympaattisena nörttinä sekä sliipatun lipevänä Francoisina. On ehkä hieman kyseenalaista onko persoonallisuushäiriöissä mitään hauskaa, mutta leffassa sisäinen konflikti toimii hyväntuulisena joskaan ei täysin harmittomana tapahtumana.
Youth in Revolt on tyypillinen peruskiva sunnuntai-illan leffa, joka on sopivasti vinksallaan. Kapinahengestä ja nokkelasta dialogista tulee hyvälle tuulella ellei sitten teinihuumorin leima karkoita katsojaa pois jo kättelyssä. Keskinkertaisuuden suohon leffa uhkaa auttamatta vajota, vaikka se monilla osa-alueilla ansaitsisi parempaa. Esimerkiksi näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan hyvällä tasolla konkareiden kuten Steve Buscemin, Ray Liottan ja Zach Galifianakiksen ansiosta. Youth in Revoltin ongelmana se on vain vähän liian tavanomainen eikä eroitu kunnolla komedialeffojen massiivisesta tarjonnasta. Komedian ystävien kannattaa raina viimeistään TV:stä vilkaista.
