Etrian Odyssey

Hirviöitä täynnä oleva mystinen metsä, Yggdrasilin labyrintti, ei ole houkutteleva paikka. Vaaroja täynnä olevan sokkelon lähellä asustavat ihmiset eivät uskalla mennä sinne itse, mutta jonkun on kuitenkin noudettava metsästä raaka-aineita ja ratkottava ongelmia. Niinpä pelaaja pääsee luomaan rohkeaa sankaria ja kokoamaan rinnalleen joukon muita seikkailijoita. Urhojen kokemattomuus hiipuu matkan varrella ja sankarille annetaan yhä enemmän vastuuta yhä syvemmälle labyrinttiin suuntautuvissa haasteissa.

Etrian Odysseyn alku on hämmentävä. Varsinaista opetusvaihetta ei ole, vaan pelaaja laitetaan heti luomaan seikkailijajoukkoaan. Seuruetta voi myöhemmin muokata, mutta pelin alussa sitä ei kerrota. Strategisesti hyvän tiimin luominen suoralta kädeltä on muutenkin hankalaa, sillä valittavissa olevia hahmoluokkia on paljon maageista sotureihin. Luokista on vain suppeat kuvaukset, mutta ei kattavaa informaatiota. Taisteluiden jälkeen ansaitut kokemuspisteet jaetaan ryhmän elossa olevien jäsenten kesken, joten ison tiimin kehittäminen kestää kauan. Ryhmän jäseniä voi muokata kaupungin kiltatalossa, jossa myös luodaan korkeintaan viisihenkisen tiimin uudet hahmot.

Pelin pääidea on Yggdrasilin labyrintin tutkiminen. Kaupungista saatavia tehtäviä suorittamalla voi tienata rahaa ja varusteita. Löylytetyt hirviöt jättävät joskus jälkeensä raaka-aineita, joista saa kauppiaan avustuksella mm. aseita ja haarniskoja. Tiedot kohdatuista hirviöistä ja uusista esineistä voi viedä kaupunkiin tietokantaan, joka muistuttaa Pokemoneista tuttua pokedexiä.

Pelin ylemmässä ruudussa näkyy kolmiulotteisella grafiikalla kuvattu metsä ja pelihahmo. Grafiikka on kaikessa yksinkertaisuudessaan toimivaa. Taisteluissa ja keskusteluissa on käytetty kaksiulotteista anime-grafiikkaa, eli japanilaistyyppistä sarjakuvakuvitusta. Hahmot ovat kauniita ja taustalla soiva Final Fantasy -sarjaa henkivä musiikki miellyttävää, joten vanhojen roolipelien ystävien on syytä olla mielissään. Peli sopii kuitenkin myös aloittelijalle, ja on hyvä valinta lajityyppiin vasta tutustuvalle.

DS-käsikonsolin kosketusnäyttöä käytetään ihan toimivasti labyrintin kartan tekoon. Labyrintista ei anneta valmista karttaa, joten se on luotava itse seikkailun edetessä. Karttaan voi teiden lisäksi merkitä lisätietoja, esimerkiksi sellaisten esineiden paikat, joiden tutkimiseen sankarien taidot eivät vielä riitä. Näin mysteeri löytyy helposti uudelleen taitojen kartuttua. Myös isommat hirviöt ilmestyvät kartalle, joten niitä on helppo väistää jos ei ole vielä valmis taisteluun. Kaupunkiin paluu onnistuu myös kätevästi kauppiaalta ostettavalla taikaesineellä, joten voimien keruu ja pelitilanteen tallennus kovien taisteluiden jälkeen on helppoa.

Vuoden parasta roolipeliä Etrian Odysseysta ei saa, mutta uusilla ideoilla on saatu lisää mielenkiintoa tavanomaiseen, vuoropohjaiseen roolipeliin. Myös yksinkertaisen kaunis grafiikka rikastaa peliä.