Big Beach Sports

Pelin urheilulajeja pelataan aurinkoisella rannalla. Valikoimaan kuuluvat lentopallo, kriketti sekä pienikenttäiset versiot amerikkalaisesta futiksesta ja eurooppalaisesta jalkapallosta. Bocce on petankkia muistuttava laji ja liitokiekkogolfissa yritetään heittää frisbee maalin mahdollisimman vähin heitoin. Jokaista lajia voi pelata pikapelissä tai kolmen eri vaikeustason turnauksissa.

Lajeista onnistunein on lentopallo. Siinä liikkeentunnistusohjaus on saatu parhaiten pelattavaksi. Hyökkäys ja puolustus ovat helposti omaksuttavia ja lajissa on myös hieman taktisuutta. Pelin kaikki muut lajit ovat huonosti toteutettuja ja niiden pelaaminen on pahimmillaan todella rasittavaa. Jalkapallossa pelaajat liikkuvat kuin tervassa ja tekoälyn ohjaama maalivahti torjuu vetoja sattumanvaraisesti. Välillä vastustajan puolelta tulevat roikut menevät suoraan sisään, kuten myös puolesta kentästä hitaasti kierivät pallot. Joskus moket ovat todellisia liimanäppejä napaten muutaman metrin päästä ammutut kovimmatkin laukaukset. Liitokiekkogolfissa taas on mahdollista pärjätä jopa silmät kiinni pelaamalla. Birdien ja paarien teko sujuu hyvin näinkin.

Yleinen vika lajeissa on liikkeentunnistuksen ailahtelevuus. Ohjaus on suurimmaksi osaksi epämääräistä ja liikkeiden oikea-aikainen ajoittaminen on hankalaa. Oman voiman arvioiminen suoritettavaan liikkeeseen on erittäin vaikeaa ja tulokset saavutetaan osittain onnen varassa. Peli reagoi pelaajan liikkeisiin kyseenalaisesti - koskaan ei voi olla täysin varma suorituksestaan.

Tietokonevastustajien tekoäly on myös todella oikukasta. Lajikohtaisesti vastus on joko puuduttavaa päämäärätöntä sekoilua, kivikovaa haastetta tai naurettavan helppoa kikkailua.
Peliä voi pelata yhdestä neljään pelaajaa. Moninpelissä osa turhautumisesta vähenee, mutta pelaaminen on harvoin hauskaa.

Big Beach Sportsin kuva- ja äänipuoli on mitäänsanomatonta. Pelin grafiikka on kesäisen värikästä ja sinällään mukavaa, mutta yksityiskohdat ovat lähestulkoon olemattomia. Playmobil-leluhahmoja muistuttavat urheilijat näyttävät todella rumilta. Hahmot eivät ole edes yhtä persoonallisia kuin Wiin oma, yksinkertainen mii-porukka. Nintendo DS:n avulla hahmot voi suunnitella kosketusnäytöllä. Idea on ihan hauska, mutta toteutus jättää paljon parannettavaa. Pelihahmojen animaatio on vähäistä, kankeaa ja näyttää oudolta. Näin pelin antama visuaalinen palaute pelaajan tekemiin liikkeisiin on minimaalista ja siten aiheuttaa turhautumista.

Letkeä rantamusiikki soi vaisusti lajien taustalla. Äänitehosteet kuulostavat ikivanhoilta, eikä niissä ole mitään kehuttavaa. Kamalimmasta päästä ovat wii-ohjaimesta kuuluvat kontaktien äänet.

Normaalia halvemmalla hinnalla julkaistava Big Beach Sports epäonnistuu haastaessaan Wii Sportsin. Sisällötön peli on toivotonta ja päätöntä ryntäilyä.