Ni no Kuni II: Revenant Kingdom julkistettiin joulukuussa 2015. Muutaman lykkäyksen ja yli kahden vuoden jälkeen julkaisu on viimeinkin ovella PC:lle ja PS4:lle 23. maaliskuuta. Bandai Namco kutsui Gamereactorin Englannin Hever Castleen, jossa peliin pääsi käsiksi muutaman tunnin ajaksi. pelityksessä olivat Chapter 3 ja 4, sekä uusi Kingdom-pelimuoto.
Aiemmissa ennakoissa on nähty irrallisia osia, ja lyhyitä pelimekaniikan esittelyjä. Tällä kertaa kuitenkin aikaa oli enemmän, ja pelata sai varsin vapaasti. Tehtävänä oli puhua Goldpaw'n johtajalle Pugnaciousille siitä, voisiko hän palauttaa läheisen metsän oikealle omistajalleen Niallille. Pugnacious on kuitenkin hyvin ahne johtaja, ja koko Goldpaw'n kuningaskunta pohjautuu nopanheittoon ja uhkapeliin.
Bandai Namcon mukaan Goldpaw on saanut innoituksensa Taiwanista. Uhkapeli on isossa roolissa, ja pelivelkojen kerryttyä paikallinen hallinto laittaa mukaan linnun. Tämä elikko sitten kulkee mukana kirkuen "Olet velkaa!" siihen asti, kunnes pelivelat on maksettu. Moinen aiheutti sen, ettei velallisena halunnut olla kovinkaan kauaa.
Kyseinen ennakkotilaisuus oli ensimmäinen mahdollisuus pelata tietty tehtävä alusta loppuun tutkien samalla paikkoja vapaasti. Melkein jokaisen vastaan tulevan Goldpaw'n asukkaan kanssa pystyy puhumaan, joka antaa näkökulman paikallisten elämään ja kaupunkiin itseensä. Tuloksena kaupunki on saatu tuntumaan elävältä ja kiireiseltä metropolilta. Koko pelin suuruusluokkaan verrattuna kaupunki ei ole iso, mutta kuitenkin pitäjässä on useita pikamatkustuspaikkoja.
Goldpaw'ssa pääsee myös katselemaan kauppoja, jotka ovat paikoillaan myös lopullisessa pelissä. Mitään kattavaa käsitystä myytävistä tavaroista ei tietenkään saanut, kun pelaamaan heitettiin nopeasti ja niin sanotusti "altaan syvään päähän". Tarjolla on ainakin paljon aseita, joita voi antaa mukana kulkevan joukon eri jäsenille, ja erilaisia kulutustavaroita taistelun tiimellyksessä käytettäviksi.
Kuten aiemmissa ennakoissa on mainittu, visuaalinen ulkonäkö vaihtelee tilanteen mukaan. Tietyissä paikoissa, kuten Goldpaw'ssa ja metsässä, oma seurue on normaalin kokoinen ja näyttää ihan samalta kuin missä tahansa muussa kolmannen persoonan pelissä. Maailmankartalla kulkiessa paikasta toiseen pelaaja muuttuu pieneksi isopäiseksi avatariksi. Näkymä palaa normaaliksi kohdattaessa vihollisia ja taistelun alkaessa. Tällä tavalla pelaajaa ei pakoteta pikamatkustukseen tai runsaaseen paikasta toiseen kävelemiseen, sillä maailmankartalla samoilu palkitaan varsinkin silloin, kun vastaan tulee aarretta vartioiva isokokoinen pahis.
Koko peliä ei ole pakko pelata Evan Pettiwhisker Tildrumina: nappia painamalla voi vaihdella muiden oman joukkion jäsenten välillä, joilla pelaaminen päästää kokeilemaan erilaisia taistelutyylejä tilanteen mukaan. Esimerkiksi Rolandilla on laajalla alalla vahinkoa tekevä hyökkäys, jolla saa pidettyä kurissa monta pahista kerralla. Evan on silti keskeisesti läsnä välivideoissa, koska hän on pelin keskushahmo.
kaikesta huolimatta oman joukkion muita jäseniä on syytä pitää silmällä, sillä he voivat kaatua maahan taistelussa pelaajan lailla. Tarpeen mukaan terveyspalkin parantaminen on suorastaan pakollista, tai sitten jokaisen ohjastaminen vuorotellen tappeluissa tekoälyn toimintaan luottamatta. Taistelun voi myös pysäyttää parantamisen ajaksi, joten mihinkään Dark Soulsin kaltaiseen stressiin eivät tappelut yllä.
Chapter 4:ssä puolestaan päästiin erilaisiin osiin Ni no Kuni II:ssa sekä fyysisesti että kuvainnollisesti: tarjolla on Skirmish-kohtaamisia maailmankartalla. Nämä on merkitty karttaan hehkuvilla symboleilla, joita lähestyttäessä saa tietää tehtävän. Se saattaa olla esimerkiksi hyökkääjiä vastaan puolustautuminen, ja oman joukkionsa saa valmistaa tappeluun ennen toiminnan alkua. Itse taistelut ovat hyvin erilaisia verrattuna tavalliseen kolmannen persoonan menoon, sillä painopiste onkin kevyessä reaaliaikastrategiassa. Näkymä on tässä jälleen sama söpö avatar, jonka näkee jo maailmankartalla ollessa. Kyseessä on ilmeisesti tapa symboloida suurempia joukkojen liikuttelua kartalla.
Skirmishin tarkoituksena on ohjata hahmoa, ja erilaiset joukot ovat asettuneet ympärille kuin elektronit atomin ympärille. Käyttäen R1- ja L1-nappeja näitä voi kiertää ympärillään. Oikeanlainen asemointi on tärkeää, sillä esimerkiksi vahvoja lyömäasejoukkoja vastaan kannattaa keskittää omat vahvat lyömäasejoukot jousimiesten sijaan.
Käytössä on myös erilaisia kykyjä, kuten ilmaiskuja, joita voi kutsua avukseen. Odotetusti näitä keinoja on käytössä erittäin rajattu määrä. Joukkojen ja erikoiskykyjen yhteistoiminta on keskeinen edellytys voittoon varsinkin silloin, kun joutuu äkkiarvaamatta yllätetyksi esimerkiksi takaapäin. Joukkojen keskinäiset suhteet toimivat perinteisen kivi-sakset-paperi-logiikan mukaan.
Ennakkoistunnon aikana pääsi tutustumaa myös Kingdom-pelimuotoon, joskin kutsuminen pelimuodoksi on hieman harhaanjohtava. Kyseessä ei ole oma erillinen pelimuotonsa, vaan enemmänkin mukaan lisätty ominaisuus osana muuta peliä. Tässä tilassa voi katsella omaa kuningaskuntaansa, pystyttää rakennuksia alueen ympärille vahvennukseksi ja tiettyjä lisäetuja antamaan. Esimerkiksi yhdessä tehtävässä on määrä rakentaa paikka loitsujen tutkimiselle, jonka jälkeen on käytettävä rahaa ja asetettava kaupunkilaisia tutkimaan aivan tiettyä siltaloitsua. Tätä taas tarvittiin, jotta pelissä pääsee etenemään toiseen paikkaan.
Muut rakennettavat tilat ovat sekatavarakauppa, jalkaväen parakki ja sahateollisuuden työmaa. Kaikki tarjoavat omia pelin sisäisiä etujaan, joiden välillä on tasapainoiltava. Rakentamisen jälkeen voi nimittää tehtäviin kaupunkilaisia heidän kykyjensä mukaan. Tämän jälkeen voi ryhtyä tutkimaan uusia taistelutaktiikoita tai loitsuja. Odotetusti niin kansalaisia kuin rahaakin on rajoitetusti, ja varsinkin jonkin asian tutkimiseen kuuluu tietty määrä aikaa. Itse linnaakin voi päivittää, joka taas lisää omaa vaikutusvaltaa.
On myös muistettava, että sivutehtäviä tekemällä voi saada lisää väkeä omaan valtakuntaan, joka puolestaan tarkoittaa käytössä olevan työvoiman kasvua. Näin ollen sivutehtävillä on muutakin virkaa kuin vain kertoa lisää tarinaa ja kerryttää pelaajan kokemuspisteitä. Esimerkiksi Li Li auttaa tutkimaan vaaditun sillanrakennusloitsun tavallista nopeammin. Ja mitä enemmän omaan valtakuntaansa panostaa, sitä enemmän saa resursseja käytettäväksi muuhun toimintaan.
Pelin kaikista ominaisuuksista ei vieläkään päässyt täysin jyvälle, ja hämärän peittoon jääneisiin kuuluvat muun muassa kauppiaiden ja erilaisten aseiden toiminta. Kokonaisuutena testaus tarjosi silti aiempaa kattavamman kuvan Ni no Kuni II:sta. 23. maaliskuuta ei voi tulla liian nopeasti.
