Crash Bandicootin tuntenee jokainen, joka on joskus omistanut Playstationin. Alun perin Sonyn suurin tasohyppelymaskotti kilpaili 90-luvulla Marion ja Sonicin kanssa. Viime vuonna yksinoikeudella PS4:llä ilmestynyt HD-julkaisu sai hyvän vastaanoton, joten ei ole ihme, että peli ilmestyi niin Xboxille, Nintendo Switchille ja suurimpana yllätyksenä myös PC:lle.
Neljänkymmenen euron remasterointi sisältää kaikki kolme Playstationille julkaistua Naughty Dogin tasohyppelypeliä Vicarious Visionsin uudelleenjulkaisemana. Vicarious Visions on perehtynyt lähdemateriaaliin huomattavalla tarkkuudella, ja jokainen kenttä ja vihollinen näyttävät juuri siltä, mitä ruusunpunaisten kakkuloiden läpi muistaa.
Pelissä on lisäksi kaksi uutta tasoa: alkuperäisestä Crash Bandicootista alun perin vaikeustasonsa vuoksi poistettu Stormy Ascent ja Vicarious Visionsin itse kehittämä Future Tense. Stormy Ascent sisältää nopeita, tarkkuutta vaativia hyppyjä, mutta kokeneelle taiturille kenttä ei vaikuttanut tavallista kenttää vaikeammalta. Future Tense hyödyntää monia kikkoja, mitkä eivät alkuperäisversiossa olisi olleet mahdollisia, kuten vihollisen tähtääminen laatikoihin peilikuvan avulla. Molemmat ovat positiivisia yllätyksiä, joskin Future Tensen löytäminen kenttävalikosta oli tuskaisen vaikeaa.
Ensimmäinen vilkaisu tietokonepeleissä on aina asetusvalikko, ja Crashillä on myös paljon tarjottavaa. Tyypillisten resoluutio- ja ohjainmääritysten lisäksi mukana on monia yksityiskohtaisia asetuksia, kuten motion blur ja jokaisen toivoma Crashin turkin häilyvyys. Resoluutio nousee jopa 4K-lukemiin, ja ruudunpäivitys on konsoliversioista poiketen 60 FPS. Ruudunpäivityksen voi keskustelupalstojen mukaan nostaa niin korkeaksi kuin haluaa poistamalla vertical syncin käytöstä.
<newpage>
PC-versio tukee niin näppäimistöä kuin ohjaimiakin. Näppäimistöllä oletuspainikkeet ovat varsin intuitiiviset: Crash liikkuu WASDilla, hyppää välilyönnillä, hiiren vasen näppäin hyökkää ja oikea näppäin liukuu. Ohjaimiin on helppo tottua, vaikka kamera ei liikukaan hiirellä. Sekä Steam- että Xbox-ohjaimella on natiivituki, ja käyttöliittymä vaihtaa näppäimistön ja oikean ohjaimen välillä välittömästi. Positiivinen puoli Steam-ohjaimessa on takapaneelin painikkeet, joilla voi myös hypätä ja pyöriä.
Alkuongelmilta ei kuitenkaan säästytty: grafiikka-asetusvalikon aukaiseminen saattaa kaataa koko pelin sanomatta mitään. Peli ei myöskään anna mitään virheilmoitusta, jos yrität käynnistää sen ilman tarpeeksi suurta määrää muistia varattuna. Latausajat ovat myös varsin pitkiä: SSD-asemalle asennettuna jopa 15 sekunnin latausajat kenttien tai valikon välillä ovat karmivia, enkä uskalla edes kokeilla, miten kauan kestää tavallisella kovalevyllä. Varsinkin niissä kentissä, jotka täytyy läpäistä kuolematta erikoisjalokiven vuoksi, kentästä poistuminen ja siihen palaaminen vie turhauttavan pitkän ajan. Lisäksi PS4-versiosta tuttu hitbox-ongelma, missä Crash liukuu alustojen päältä pois, on yhä pelissä, mutta huomasin sitä varsinaisen harvoin.
Crash Bandicoot N. Sane Trilogyn PC-versio on ehdottomasti pelikokoelman paras julkaisu: 4K-resoluutio ja 60 FPS on jokaiselle tietokonepelaajalle herkkua silmille. 40 euroa kolmesta klassikkopelistä on pilkkahinta nostalgialle. Pikkubugit ja latausajat häiritsevät peli-iloa hieman, mutta lopputuloksena on kuitenkin yksi parhaimmista uudelleenjulkaisuista kautta aikojen.
