Assassin's Creed II: Bonfire of the Vanities

Ensimmäinen poistettu luku, Battle of Forli, ansaitsi nutinaa sekä pituudestaan että sisällöstään: vain 6 muistoa, hieman irrallinen lentelyjakso ja "jatkuu seuraavassa osassa" -tyyppinen tarinaratkaisu. Bonfire of the Vanities jatkaa siitä, mihin jäätiin, ja tällä suoriutuu melko mallikelpoisesti. Tarinalliset linjat ovat selvät: aina siitä alkaen kun Ezio astuu Firenzeen Machiavellin kanssa on selvää, miten homman on edettävä. Tämä ei kuitenkaan käänny helppoudeksi tai ratakiskoilla kulkevaksi putkijuoksuksi, sillä kaupunkilaiset kauhun tai uskonnollisen hurmoksen partaalle lietsoneen munkki Savonarolan palvelijoita on kaikkialla.

Bonfire -paketin selkärangan muodostavat 12 uutta muistoa, joista valtaosa on vapaamuotoisessa järjestyksessä suoritettavia assassinointitehtäviä. Jekkuna on, että kohteilla on tukeva vartio, ja monesti Ezion on suoriuduttava armoniskuun asti tulematta havaituksi. Vaatimus on hieman keinotekoinen, mutta samalla mukavan haastava - miten esimerkiksi laivan keskikannella jurnuttavaan kauppiaanpenteleeseen pääsee käsiksi tekemättä ensin lovea kannella parveilevaan vartioon? Näkymättömissä pysyttelyyn voi turhautua, tai sitten sitä voi pitää syynä kerrankin suorittaa homma hienovaraisimman eikä helpoimman kautta.

Tehtävien lisäksi pakettiin kuuluu uusi alue, Firenzen kaupungin sekasorron vallassa oleva eteläinen osa, sekä uusi liike, Sprint Jump. Jälkimmäisen leikkaamisen pelin julkaisuversiosta ymmärtää paremmin kuin hyvin, sillä kikka on täysin tarpeeton. Vähän pidempi ponkaisu ei ole erityisen näyttävä, eikä sillä tunnu olevan erityistä virkaakaan - kun aikaisemmat seinäjuoksun ja loikkakiipeilyn tapaiset erikoisliikkeet olivat välttämättömyyksiä tiettyjen haasteiden suorittamiseksi, pinkoloikka tuntuu lähinnä uppoavan yleiseen kattojuoksuun. Paketin laajennetussa versiossa on myös kolme salaista Templar-mestaa, mutta näitä ei arvioversiossa päässyt koluamaan.

Tarinaltaan ja pituudeltaan Bonfire of the Vanities on helposti vaivan väärti, ja selvästi tasaisempi kokonaisuus kuin Battle of Forli. Jos jostain pitää purnata, niin siitä, että Assassin's Creed -versumin yksinkertaisesti nerokasta scifi-taustatarinaa ei nähdä tässäkään lisäpaketeissa edes vilaukselta - ja että molemmat luvut olisivat ansainneet säilyttää paikkansa osana alkuperäistä tarinaa. Vaikka puuttuvat luvut selitettiin nokkelasti, niiden jättämä aukko emopelissä tuntui. Toiminnallisempi Forli oli ehkä ohitettavissa, mutta Bonfiren mukana tarinasta putosi yksi olennainen hahmonkehityksellinen hetki: ajastettu jakso aivan luvun lopusta, joka pohjustaa Ezion viimeistä kohtaamisesta Espanjalaisen kanssa, ja kasvua pelkästä koston enkelistä ideologisemmaksi olennoksi. Jos Assassin's Creed II on vielä pelaamatta, molemmat lisäpaketit kannattaa ehdottomasti ladata oikealla paikallaan käytäviksi.