Nintendon versio elämäsimulaatiosta, eli Animal Crossing, aloitti vuonna 2001, mutta saapui Eurooppaan vasta vuonna 2004 Nintendo Gamecubelle. Kyseessä on siis varsin nuori pelisarja verrattuna esimerkiksi Marioon, Zeldaan ja Metroidiin. Siitä huolimatta nämä söpöilevät ja rentouttavat pelit ovat vakiinnuttaneet asemansa. Lyhyissä erissä parhaiten toimiva pelattavuus on aina ollut parhaimmillaan käsikonsolimuodossa pelattuna, ja juuri tähän Switchin versio on mitä parhain.
Animal Crossingin idea on aina sama, mutta tällä kertaa aloitetaan todellakin aivan alusta. Pelaaja on osa pientä joukkoa, joka muuttaa alkutarvikkeineen autiolle saarelle telttoihin majoittuen. Nimesin tietysti oman saareni reippaasti Kryptoniksi. Tästä sitten alkaa oman elämän rakentaminen, ja ajan kanssa asumus kasvaa monikerroksiseksi taloksi, jonka eri huoneet on sisustettu pelaajan oman mielen mukaan. Lisäksi saaren muiden asukkien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Tärkeänä osuutena on oman elinympäristön tutkiminen, hyödyntäminen ja muokkaaminen.
Animal Crossingin keskiössä on hiljakseen varmalla otteella tapahtuva edistyminen. Peli seuraa Switchin pelikellon aikaa. Toisin sanoen niin vuoden- kuin vuorokaudenajatkin muuttuvat sen mukaan, minkä ajan pelaaja on laitteeseensa ohjelmoinut. Alussa jopa kysytään, sijaitseeko pelaajan saari pohjoisella vai eteläisellä pallonpuoliskolla. Tämä otetaan sitten huomioon vuodenajoissa. Aikaan sitominen aiheuttaa sen, että pelata kannattaa joka päivä, mutta vain noin 30-60 minuuttia kerrallaan. Tämän jälkeen kyseisenä päivänä ei useinkaan ole enää kauheasti tekemistä. Lisäksi pelin sisäinen kauppa on auki ainoastaan klo 08-22, mikä ehkäisee varsin tehokkaasti yöaikaan pelaamista. Viikonloppuisin saarella käy kiertäviä kaupustelijoita, kuten lauantaina erikoisempien vaatteiden kauppias, ja sunnuntaina nauriiden kauppias. Nauriit ovat Animal Crossingin sijoituskohde, joita voi ensin sunnuntaisin ostaa halvalla, ja sitten seuraavalla viikolla myydä pois kalliimpaan (tai halvempaan) hintaan "pörssikurssien" vaihtelun mukaan.
Animal Crossing siis opettaa pelaajansa pitkäjännitteiseksi ja työteliääksi. Mitään ei saa ilmaiseksi, mutta ajan kanssa sitkeästi pelaten on mahdollista saavuttaa se aluksi kaukaiselta tuntuva haave. Ensimmäiseksi tämän huomaa oman asumuksen lainaa pois maksaessa. Vaadittava summa tuntuu kauhean suurelta, mutta hiljakseen päivien edistyessä lainasumma koko ajan pienenee. Jo kahden viikon pelaamisen jälkeen niin oma asumus kuin koko muu saarikin näyttää aivan toisenlaiselta kuin pelin alussa.
Odotetusti pelin eri toiminnot aukeavat vähitellen, jolloin niihin ehtii tottua. Oman talon sisustaminen, puutarhan hoitaminen, museon kokoelmien kartuttaminen omilla lahjoituksilla ja erilaisten tarvikkeiden nikkarointi muuttuvat nopeasti koukuttavaksi puuhaksi. Huonoimmaksi puoleksi koko pelikokemuksessa nostan kankeat valikot. Kaikki toimii kyllä, mutta turhaa näppäiltävää ja puljattavaa on liikaa. Asian kanssa oppii elämään, mutta ei siitä pitää tarvitse. Mukava lisäys sen sijaan on erillinen sisustusvalikko, jossa oman kodin esineitä pystyy siirtelemään kätevästi paikasta toiseen, ja samalla näkee lintuperspektiivistä koko huoneen yhdellä vilkaisulla.
Lyhyisiin pelisessioihin rohkaisevan rakenteen ohella oikeaa ääninäyttelyä ei ole, ja tekstin koko on melkoisen suuri. Toisin sanoen Animal Crossing: New Horizons on optimoitu käsikonsolimuodossa pelattavaksi. Jos siis arkirutiineihin kuuluu vaikkapa puolen tunnin mittainen istuminen bussissa, voi tuon ajan käyttää hyödyksi kätevästi pelaamalla Animal Crossingia. Ääninäyttelyn puute mahdollistaa sen, että pelaaminen onnistuu ilman ääntäkin hyvin. Harmillisesti tekstitystä ei ole tehty suomeksi, joten aivan perheen pienimmille peliä ei voi suositella.
Animal Crossing on tunnelmaltaan lapsenomainen, värikäs, rentouttava ja positiivinen. Pelaaminen on sidottu aikaan, mutta koskaan ei ole kiire. Grafiikka on selkeää muistuttaen hieman animaatioelokuvaa, ja musiikki tukee verkkaista maalaistunnelmaa. Äänitehosteita on lopulta aika vähän, mutta riittävästi. Erittäin harmillisesti yhtä Switchiä kohti voi olla ainoastaan yksi saari kerrallaan. Nintendo halunnee tällä rohkaista siihen, että yhdessä ja samassa taloudessa kaikilla perheenjäsenillä olisi oma Switch, ja siihen jokaisella oma kappale uutta Animal Crossingia.
Pelin pitkäikäisyydessä auttavat Nook Miles ja Dodo Airlines. Nook Miles tarkoittaa pelin sisäisiä haasteita, joissa on ilmeisesti haettu mallia moderneilta live service -peleiltä. Haasteena voi olla esimerkiksi viiden perhosen nappaaminen, kolmen esineen nikkaroiminen, rikkaruohojen myyminen, puun kaataminen tai kolmen fossiilin lahjoittaminen museoon. Palkinnoksi annetaan Nook Miles -pisteitä, joilla voi sitten ostaa huonekaluja, vaatteita, uusien esineiden nikkarointiohjeita ja niin edelleen. Tärkeintä oman saaren monipuolistamisessa on kuitenkin mahdollisuus ostaa Nook Miles Ticket, joka on käytännössä lentolippu Dodo Airlinesille. Tällöin pelaaja lennätetään jollekin satunnaisesti muodostuvalle pienelle saarelle, jossa voi poimia taskuihinsa mukaan mitä mielii. Mukaan kannattaa tietenkin ottaa sellaisia kaloja, hyönteisiä, kukkia ja hedelmiä, joita ei omalla saarella jo valmiiksi ole. Tällä sen oman saaren valikoimaa pystyy entisestään laajentamaan.
Se suositeltavampi tapa oman saaren floran ja faunan monipuolistamiseksi on kuitenkin mennä joko paikallisesti tai verkon yli muiden saaria katsomaan. Harmillisesti arvion kirjoittamiseen mennessä tätä ominaisuutta ei pystynyt lainkaan hyödyntämään. Nintendon omien tiedotteiden mukaan toisen saarella pystyy tekemään vain rajallisen määrän asioita, joten satunnaisen pelikaverin työn tuloksia ei pääse tuhoamaan. Perusteellisempi toverin saaren muokkaaminen onnistuu, jos pelin isäntä asettaa vierailijan läheiseksi ystäväksi. Nintendo on luvannut ajan kanssa monipuolistaa verkkotoimintoja, joten Animal Crossing: New Horizonsilla on mahdollista kasvaa Switchin omaksi live service -peliksi.
Animal Crossing: New Horizons on kauttaaltaan positiivinen, kiireetön ja rentouttava pelikokemus. Se palkitsee ne pelaajat, jotka jaksavat palata astialle säännöllisesti ja pitkäjännitteisesti. Kaiken eteen on tehtävä työtä, ja oman saaren kasvattaminen telttakylästä mahtavaksi kaupungiksi on koukuttavaa puuhaa.
