Gamereactor pääsi pelaamaan Gran Turismo 5:n lähes valmista versiota PlayStationin lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Hälyisät tapahtumat eivät koskaan ole parhaita mahdollisia tilaisuuksia pelien perusteelliseen pelaamiseen, mutta pelivälineistä ajonautinto ei ainakaan jäänyt kiinni. Pelipaikalle Tavastia-klubille oli roudattu joukko ajopenkkejä, jotka jättävät tavallisen olohuoneympäristön taatusti taakseen. Penkin yhteyteen oli tietysti liitetty asiallinen rattisetti, johon kuului myös vaihdekeppi ja kolmen polkimen pedaalialusta.
Hyppäsin Audi R8:n rattiin Madridin kaupunkiradalla Espanjan kirkkaan auringon alla. Audi R8 on siinä mielessä kiinnostava kärry, että se toimi yhtenä kilpailevan Forza Motorsport 3:n kuumimmista kumitassuista. Päätin ottaa välittömästi hyvän vertailukohdan Xbox 360:n ajosimulaattoriin.
Ennen radalle pääsemistä valittiin vielä auton väri ja annettiin mahdollisuus tehdä rengas- ja realismivalintoja. Näiltä osin käyttöliittymä on tuttu kaikille Gran Turismo 5: Prologueta pelanneille. Peliin pääsemistä vauhdittaakseni en vaivautunut muuttamaan oletusasetuksia, vaan ajoin standardikumeilla ja luistonestolla. Käsien syyhytessä latausruudun tuijottamisessa meni harmillisen pitkään. Tekijät ovat sanoneet pelin suorituskyvyn olevan optimaalinen vain, jos siitä asentaa noin 10 gigatavun lohkon PlayStation 3:n kiintolevylle. On mahdotonta sanoa, oliko asennusta suoritettu demokoneessa.
Radalla yksi asia tuli nopeasti selväksi: Gran Turismo 5 ei ole helppo peli edes ajoapujen kera. Ensimmäiset kilometrit kuluivat puhtaasti tuntumaa hakiessa. Jarrutuksiin on pakko varata aikaa ja malttia tai muuten laidat kolisevat. Liian voimakas jarrun polkeminen siirsi Audin painon keulaan ja sai peräpään hakeutumaan kylkimyyryyn. Oikeaoppinen korjausliike ratilla oikaisi auton ja esti pahemman ajovirheen. Ensituntumalta ote tiehen ei tuntunut yhtä terävältä kuin Forzassa eivätkä autot pysy kurissa yhtä ketterästi, mutta kolikon kääntöpuolena autoissa on selkeää massan ja koon tunnetta, mikä lisää vaikutelmaa oikealla autolla ajamisesta.
Sony mainosti tilaisuudessa pelin vauriomallinnusta, mutta se ei ollut demokoneessa päällä tai sitten se oli niin kosmeettisella tasolla, ettei muutama pusu riittänyt huomattavien lommojen tuottamiseen. Viereisellä demokoneella Ferrarin puskuri näytti kuitenkin roikkuvan, joten jonkinlaista vaurioitumista tyyriimmissäkin katukäyttöisissä autoissa näyttäisi olevan.
Seuraavaksi päätin pyöräyttää rattia rallin merkeissä. Alle Citroën C4 WRC ja edessä hämärtyvässä illassa odottava sorapolku. Rallissa oli heti alusta asti suuria vaikeuksia pitää auto tiellä. Jostain syystä auto heittelehti suorastaan holtittomasti suorallakin - aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi rallipeleistä realistisimpana pidetyssä Richard Burns Rallyssa. Kunnollista tuntumaa tiehen oli vaikea saada, mikä saikin epäilemään, olisiko vika oletusrenkaissa. Harmillisesti aikaa ei enää ollut uusintakierrokselle toisilla renkailla.
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta rallissa oli vaihtuva vuorokaudenaika. Vaikka ajan kulkua oli selvästi nopeutettu, oli vaihdos ilta-auringosta tähtikirkkaaseen yöhön yhtä kaikki vaikuttava näky. Siinä missä alkupätkästä saattoi luottaa vielä luonnonvaloon, oli loppuosalla ajovalojen eteen maalaama valokeila kaikki kaikessa.
Jälkimaku rallista kääntyy kuitenkin lievän pettymyksen puolelle. Liukkaan ajotuntuman lisäksi esimerkiksi ratasuunnittelu ei sallinut lajiin kuuluvia ulosajoja. Nauha-aidat olivat pettämättömästä teräksestä tehtyjä, ja ratojen muita osia reunustivat yksinkertaiset näkymättömät seinät, jotka estivät uomalta poikkeamisen. Voikin olla, että sorateillä kurvailu toimii vain hyvänä vaihteluna asfaltilla ajamiselle, ei varsinaisten rallipelien korvikkeena.
Teknisesti peli vaikutti jo varsin julkaisukelpoiselta. Ulkoasu ei jätä sanan sijaa kilpaileville ajopeleille, sillä Gran Turismo 5 on yksi parhaimman näköisistä peleistä, mitä koskaan on tehty. Edes huippu-PC:llä näin hienosti mallinnettuja autoja ja tyylikkäitä ratamaisemia ei ole toistaiseksi näkynyt. Yksityiskohtien runsaudesta ja kuvan terävyydestä huolimatta ruudunpäivitys oli lähes virheettömän sulavaa ja vain joissain mutkissa kuvassa näkyi lievää repeilyä. Ökytelkkarin omistajat voivat nauttia pelistä myös 3D:nä, mikäli sopivat lasit kotoa löytyvät.
Kaiken kaikkiaan Gran Turismo 5 sisältää yli tuhat autoa, kymmeniä ratoja, 16 pelaajan nettipelin, valokuvaustilan, rataeditorin ja kaksi erilaista urapolkua, joista toisessa ajetaan itse ja toisessa hoidetaan tallin managerin tehtäviä. Kattaus on epäilemättä autopelien tuhdein. Mukana on esimerkiksi suositun Top Gear -sarjan testirata, joten jokainen pääsee mittaamaan omat kykynsä Stigin haamuaikoja vastaan. WRC-autojen lisäksi todellisista kilpasarjoista lisensoituja menopelejä edustavat myös ovaaleja kiertävät Nascarit. Poikkeuksellista on se, että sisällön laajuus ei näytä tuntuvasti rokottavan yksityiskohtia tai viimeistelyn tasoa. GT5 on odotuksen arvoinen.