Last Window: The Secret of Cape West

Hyviä dekkareita on aina ilo seurata, olivatpa ne sitten kirjoja, elokuvia tai pelejä. Taitavasti kerrotussa tarinassa syylliset ja syyttömät henkilöt vaihtelevat rooleja niin tiuhaan, ettei tarinan loppuratkaisua pysty arvaamaan etukäteen. Last Window on juuri tällainen tarina.

Kaikki saa alkunsa, kun Kyle Hyde saa potkut. Eikä siinä vielä kaikki, sillä hänen asuntonsa on myyty uusille omistajille ja koko hökötys puretaan kahden viikon päästä. Lisäksi joku jättää hänelle nimettömän toimeksiannon, jossa pyydetään jäljittämään 25 vuotta sitten kadonnut timantti. Ja kaikki liittyy vielä jotenkin Kylen isän murhaan. Eikä hänellä ole tietenkään yhtään johtolankaa, mutta hiljalleen pienet vihjeet kurovat kaiken yhteen.

Last Window on tunnelmaltaan ja juoneltaan yksinkertaisesti loistava. Tarinankerronta on sopivan verkkaista, muttei kuitenkaan laahaavaa. Pieniä tiedonjyväsiä ripotellaan tasaisesti ja juonen aukeamista on ilo seurata. Kärsimättömille peliä ei kuitenkaan voi suositella, sillä dialogia on todella paljon. Jokaisessa keskustelussa riittää luettavaa ja tästä syystä peli tuntuu välillä lähinnä liikkuvia kuvia sisältävältä kirjalta. Toisaalta juuri keskustelut ovat yksi pelin vahvuuksista, sillä niiden avulla pelin henkilöistä luodaan vivahteikkaita ja todentuntuisia.

Se aika, jota ei käytetä keskustelemiseen, kulutetaan pulmia ratkoessa. Näissä ei ole kyse mistään maailman monimutkaisimmista mysteereistä, vaan niissä testataan lähinnä tarkkaavaisuutta ja nokkeluutta. Mikäli juonta ja keskusteluja jaksaa seurata ajatuksella, eivät arvoituksetkaan ole mahdottomia. Ja sama vanha seikkailupelien sääntö pätee edelleen: kaikkea kannattaa katsella ja hypistellä.

Last Window'n toteutus ei jätä juurikaan hiekkaa silmään, ja se onnistuu hienosti sekoittamaan keskenään erilaisia tyylejä. Esimerkiksi liikkuminen on toteutettu kolmiulotteisella grafiikalla, kun taas keskusteluissa henkilöt ovat liikkuvia lyijykynähahmotelmia. Mikään ei tunnu kuitenkaan turhalta kikkailulta, sillä kaikki osaset sopivat todella hyvin yhteen. Jos jostain täytyy nipottaa, jotkin välivideoista ovat suttuisen näköisiä. Tämä on kuitenkin vain pieni roso pelin muuten hiotussa ulkoasussa. Myös pelin taustalla kuultava svengaavan mysteerinen musiikki istuu hyvin tunnelmaan.

Last Window oli hieno yllätys. Rohkeasti eri tyylejä sekoitteleva peli on tunnelmaltaan ja juoneltaan oivallinen paketti, eikä hyvien arvoitusten ystävien kannata jättää sitä väliin.