Suomi
Gamereactor
ennakot
Alice: Madness Returns

Alice: Madness Returns

Spicy Horsen ja American McGeen ihmemaa on tavallista kierompi, mutta kykeneekö Alice: Madness Returns pakenemaan hahmon takaa kuvan toimintaseikkailun kliseitä?

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Kyky piirtää aina vain realistisempaa grafiikka on etu, jonka jokainen uusi konsolisukupolvi tarjoaa. Mutta mikä peleistä oikeasti tekee kiehtovia, on luova voima, joka saa kaikki nuo pikselit taipumaan fantastisiksi maisemiksi, jollaisia ihmissilmä ei ole aiemmin tavannut. Mikä olisikaan tälle otollisempi paikka kuin ihmemaa, jossa abstrakti ja outo kietoutuvat yhteen saumattomasti.

Juuri tähän kiteytyy Alice: Madness Returnsin viehätys. Se on jatko-osa vuosituhannen vaihteessa julkaistulle kulttihitille, joka tarjosi totuttua julmemman version Lewis Carrollin 1860-luvulla kirjoittamasta lastenromaanista Liisan seikkailut ihmemaassa.

Jatko-osan tarinassa Alicen (Liisan) mieli jakautuu kahden maailman välille. Todellisuuden Lontoossa Alice jatkaa perheensä kuoleman käsittelyä, kun taas makaaberi ihmemaa syntyy tämän omista psykologisista harhakuvistaan.

Lähdemateriaalin tavoin Alicen seikkailuissa ei ole varsinaista loogista kehitystä, vaan pelissä hypitään kentästä toiseen erilaisia skenaarioita ja haasteita kohdaten. Vaihtelu onkin vähintä, mitä peliä kehittävältä Spicy Horselta sopii odottaa. EA:n lehdistötapahtumassaan esittelemä ennakkoversio tosin rajoittui vain yhteen kenttään, The Hatter's Domainiin, joka on yksi varhaisimmista tasoista seikkailussa.

Tämä on mainos:

Kenttä pohjautuu Mad Hatterin eli Hullun Hatuntekijän teekutsuihin, joten taustojen ja vihollisten lähdemateriaalina toimivat astiat. Rikkinäisiä ruokailuryhmiä kansoittavat oudot teekuppimiehet, jotka on varustettu ruokailuvälineillä, ja murenevien linnoitusten seinillä kiipeilevät hämähäkkimäiset teekannut kiiluvine silmineen. Kaikki tämä unenomaisessa avaruudessa ja ruudullisilla tasoilla, joita yhdistävät pyörivät hammasrattaat.

Huolimatta Alicen kykyjen varsin mittavasta ja mielikuvitusta kihelmöivästä potentiaalista, kehittäjät ovat pysyttäytyneet melko perinteisissä ratkaisuissa, jotka ovat luonnollisia hahmon takaa kuvatuille toimintaseikkailuille. Alicen suuren lihaveitsen ohella käytettävissä on pippurimylly, joka toimii ampuma-aseena, teekannu, joka käy pitkän kantaman kranaatinheittimestä, ja keppihevonen, jolla iskeä vihollisia vasaran voimalla. Arsenaali on jotain, mitä saattaisi syntyä, jos Pixar koskaan tarttuisi Grindhouse-meininkiin.

Vaikka aseita on kourallinen, vihollisten nitistäminen vaatii harvoin erityisiä näppäinyhdistelmiä. Suurin osa maistiaisessa kohdatuista pahiksista oli kukistettavissa muutamalla oikein ajoitetulla sohaisulla. Joukon poikkeus olivat vain kilpeä kantavat teekuppimiehet, sillä niiden hyökkäystä oli ensin väistettävä, minkä jälkeen niiden kimppuun saattoi hyökätä takaapäin.

Pelin tasohyppelypuoli osoittautui taistelua mutkikkaammaksi, mutta edes se ei tarjonnut suurta haastetta, kunhan ensin pääsi jyvälle kaksoishyppyjen ajoituksesta ja tasojen välillä liitelystä hameenhelmoja heiluttelevien höyrylähteiden avulla.

Tämä on mainos:

Pelimekaniikka vaikuttaa suoraviivaiselta ottaen huomioon ihmemaan tarjoamat mahdollisuudet, mutta joitakin tuttuja erikoiskykyjä on mukana. Alice kykenee esimerkiksi muuntautumaan pikkuruiseksi, mikä mahdollistaa seinien rakosista luikahtamisen mutta myös muutoin näkymättömien tasojen ja graffitien näkemisen. Tasojen näkeminen on oleellista joissain paikoissa, vaikka kyseessä onkin pelillinen myönnytys Carrollin alkuperäisestä tarinasta. Pelaaja voi myös hypätä kukkiin ollessaan pieni, jolloin elinvoima palautuu.

Demo oli harmillisen lyhyt, ja pelattava loppui pian ensimmäisen hämähäkkimäisen silmäpannun jälkeen. Sitä seurasi tiivis montaasivideo suuremmista pomovastuksista ja kentistä, joita myöhemmin pelissä on luvassa.

Yksi huomionarvoinen yksityiskohta ovat Alicen erilaiset asusteet. Pelin suunnittelijan American McGeen mukaan asusteiden tarkoitus ei ole niinkään visuaalinen kuin pelillinen; asut edustavat erilaisia pelimekaniikoita ja kykyjä, joita Alice ansaitsee tai oppii seikkailunsa aikana. Lisää asuja aiotaan myös julkaista ladattavaksi.

Asuihin liittyvät kyvyt pelillisine vaikutuksineen on jotain, mitä jään mielenkiinnolla odottamaan, mutta tästä lyhykäisestä ennakkotestistä käteen jäi lähinnä vaikutelma pelistä, joka oivallisesta kuvituksestaan huolimatta ei erotu pelillisesti riittävästi muista toimintaseikkailuista. Toivon todella, että myöhemmin mittavampi ennakkoversio osoittaa huolet aiheettomiksi.

Alice: Madness Returns
Alice: Madness Returns
Alice: Madness Returns
Alice: Madness Returns
Alice: Madness Returns
HQ

Aiheeseen liittyviä tekstejä

4
Alice: Madness ReturnsScore

Alice: Madness Returns

ARVIO. Kirjoittaja Mika Sorvari

Liisa palaa American McGeen hulluun ja makaaberiin Ihmemaahan kymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Lue mitä toimituksen irvikissamme Mika oli mieltä pelistä.

1
Alice: Madness Returns

Alice: Madness Returns

ENNAKKO. Kirjoittaja Mika Sorvari

American McGeen ihmemaa on tunnistettavan kipeä paikka. Mika hyppäsi kaninkoloon Alice: Madness Returnsin tuoreimmassa ennakkoversiossa.

0
Alice: Madness Returns

Alice: Madness Returns

ENNAKKO. Kirjoittaja Gillen McAllister

Lihaveitsi ja pippurimylly aseinaan Liisa uppoutuu kieroihin harhakuviinsa ihmemaasta. Gillen testasi peliä ennakkoon.



Ladataan seuraavaa sisältöä