Nintendon Animal Crossing -pelisarja (2001-) on tasaisesti kerännyt suosiota vuosien varrella ja pitänyt pintansa Marion ja Linkin kotikenttäkonsoleilla rennon tunnelmansa ja sympaattisten eläinhahmojensa turvin. Vuonna 2020 juuri käynnistyneen koronapandemian kynnyksellä julkaistu Animal Crossing: New Horizons -seikkailu vei pelaajat turvavälit mahdollistaneelle paratiisisaariseikkailulle.
Kuusi vuotta New Horizonsin julkaisun jälkeen taivaanrannassa ei ole vielä näkyvissä kokonaan uutta lukua Animal Crossing -pelisarjassa, vaan kyseinen peli julkaistiin hotellihuoneiden rymsteeraamisen ympärille keskittyvällä lisäsisällöllä ja pienimuotoisella graafisella puleerauksella höystettynä Switch 2 -uutuuskonsolille. Samalla oli myös korkea aika päästää tämäkin Animal Crossing -aloittelija valloittamaan omaa paratiisisaartaan.
Pesukarhu Tom Nookin kanssa tehdyn saariseikkailusopimuksen ja maksusuunnitelman laadinnan jälkeen ihmishahmoni pölähti autiohkolle saarelle, jonka lumipeitteisestä kamarasta versoo talvellakin satoa antavia kirsikkapuita. Kuusivuotiaan New Horizonsin grafiikka ei ole 4K-päivityksestään huolimatta järin yksityiskohtaista, mutta simppelin pallopäiseksi tyylitelty ihmishahmoni tuo hauskasti mieleen Nintendon Mii-avatarit. Sarjakuvamaiset eläinasukkaat Tom Nookia ja tämän pesukarhuapureita myöten ovat hauskannäköisiä ja -kuuloisia koheltajia muminoineen päivineen. Samalle saarelle hahmoni kanssa heilahtaneet eläinperäiset kanssaseikkailijat ja lisäsisällön puolella omaa majoitusliikettään pyörittävät kappa-pallopäät ovat hauska lisä pelin hahmogalleriaan.
Pelaajan luoma saariseikkailija on kuitenkin saaren tapahtumia ja kehitystä yksin toimillaan edistävä voimahahmo, jonka täytyy kääriä hihat ja käydä hommiin. Fossiilien kaivaminen, hyönteisten haavilla kiinni nappaaminen ja puiden ravistelu putoavien kirsikoiden keräämiseksi ja oikeastaan kaikki muukin puuhastelu kerryttää Nook Miles -pisteitä, joiden turvin pelaaja voi ostaa ohjeita esimerkiksi varusteiden nikkaroimista varten. Hauraat kastelukannut, kirveet ja muut releet hajoavat äkkiä käytössä, mutta perusjuttujen kokoamista varten tarvittavia pikkukeppejä ja kiviä onneksi lojuu siellä sun täällä. Rahaa ja resursseja tarvitaan kipeästi, mutta äkkiä oma rannalla nököttävä telttani oli jo laajentunut pikkumökiksi. Pari muuta seikkailijaa puuhailevat omiaan saarella ja muistavat tsempata pelaajaa joka välissä.
Pelaamisen ja tekemisen määrä on kieltämättä melkoinen, mutta New Horizonsin miellyttävän rauhallinen tahti toimii ja jaksottaa pelaamista yllättävän luontevalla tavalla pyörien Switch 2 -konsolin kellon ja kalenterin kanssa samaan tahtiin. Esimerkiksi puissa kasvavat kirsikat eivät kasva saman vuorokauden aikana takaisin, ja kalavedetkin loiskuvat äkkiä tyhjiksi narrattuina. Blathers-pöllön aloittaessa museon rakentamisen pelaajan on todella maltettava odottaa päivän verran pytingin avautumista, ennen kuin pääsee vilkuilemaan vitriineihin ahdettuja fossiili- ja faunalöytöjään.
Päivittäin vaihtuva pesukarhupuodin valikoima myös houkuttelee pelaajan nopeasti tarkistamaan pitkien pelisessioiden sijaan päivittäin, mitä on tarjolla. New Horizons myös palkitsee päivittäin myyntiautomaatilla asioivaa pelaajaa aina vain suuremmilla Nook Miles -pistetäkyillä. Lisäksi ilmapallojen kyydissä leijailevat lahjapaketit ja rannoille huuhtoutuvat pullopostit ja jopa uudet pelihahmot tarjoavat yllätyksiä, joita kelpaa bongailla pikaisella päiväkävelyllä saaren nurkkia nuohoten. Dodo Airlines -firman dodonvalkoisilla lentokoneensiivillä kelpaa myös heilahtaa ostettujen lentolippujen turvin muiden pelaajien saarille myymään kirsikkasatoa ja tutkimaan uusia maisemia. Ainoastaan ajoittain mittavat latausajat hidastavat meininkiä, ja yllätyin, että kuusivuotiaan New Horizonsin aloittaminen pelaajan saaren lataamisineen kestää välillä sen verran pitkään, että asiaan tulee kiinnittäneeksi huomiota.
Pidin New Horizonsin hassusta huumorista ja huvittavista yksityiskohdista: talvella pikkuötökät pyörittävät lumihangessa nietoksesta palloja, perhoshaaviin ilmasta huitaistuja lumihiutaleita voi myydä pesukarhupuotiin ja jokaisen eläinsaaliin nappaamisen jälkeen pelaajan hahmo riemuitsee löydöstään sanaleikin muodossa. Hämelön viaton ja kiireetön tunnelma eroaa melkoisesti esimerkiksi Stardew Valley -pelin (2016) huomattavasti roolipelimäisemmästä ja enemmän tekemisen suunnittelua edellyttävästä meiningistä.
Toisaalta saariseikkailua pelaajalle tarjoamiensa palveluiden puolesta räätälöivä Tom Nook toimii myös erikoisen sympaattisena soraäänenä New Horizonsissa. Hahmo on kovasti myymässä pelaajalle kodinlaajennuspalveluitaan, mutta suuremmat hankinnat sitovat tämän kiikuttamaan Nook Miles -pisteitä ja roposiaan, jotta pelaaja voi jossain vaiheessa päästä käsiksi seuraavaan laajennusosaan ja myös laajentaa saaren oman kaupan myymälän valikoimaa.
New Horizonsin kiinnostava filosofinen kulmakivi tuntuu olevan se, että vapaus toteuttaa itseään vaatii höveleitä kukkaronnyörejä ja toisaalta myös kykyä sitoutua pitkäikäiseen suunnitteluun. Tom Nookin pesukarhupuodin palveluihin eivät kuitenkaan kuulu perintätoimet, vaan pelissä ja maksusuunnitelmien toteuttamisessa voi edetä omaan tahtiinsa. Pelisuunnittelullisesta näkökulmasta koin Tom Nookin tarjoamat laajennukset pikemminkin punaisina lankoina muuten vapaamuotoisessa ja rennossa seikkailussa.
Switch 2 -versio tarjoaa mahdollisuuden käyttää Nintendon uutuuskonsolin Joy-Con 2 -kapuloiden hiirimäistä ohjausta sisätilojen sisustamisen tukena, joka toki mahdollistaa yllätyksettömästi tarkemman tuunauksen niin pelaajan omassa saariasumuksessa kuin kappojen hotellihuoneissakin. Toisaalta on harmi, että tätä toimivaa Mouse Control -ominaisuutta ei ole hyödynnetty muilla pelin osa-alueilla. Esimerkiksi kalastaminen on epätarkkaa, kun pelaajan täytyy edelleenkin asemoida ongen kanssa huseeraava pelihahmonsa rannalle niin, että uistimen saa heitettyä vesissä uiskentelevan kalasiluetin eteen.
Animal Crossing: New Horizons osaa herättää pelaajan kiinnostuksen kiireettömällä ja persoonallisella tunnelmallaan. Peli asettaa luontevasti odotushorisontin aina seuraavaan pelipäivään, jolloin kelpaa mennä katsomaan, mitä saarella on seuraavaksi tapahtumassa. New Horizons toimiikin päivittäisinä pikapelisessioina, joihin kelpaa pistäytyä Switch-konsolin kannettavuuden ansiosta. Astetta rennompaa arkiseikkailusimulaattoria kaipaavien kannattaakin pohtia Tom Nookin tarjoukseen tarttumista.
