Anno 2070

Ecot ovat ympäristön asialla vielä ekokatastrofin jälkeenkin, ja pyrkivät vihreällä teknologialla pitämään kiinni siitä mitä Maasta on vielä jäljellä. Tycoonit puolestaan antavat hiilivoimaloiden pöhistä, ja keskittyvät raskaaseen teollisuuteen ja aseistukseen. Sopassa mausteena ovat Techit, jotka toimivat käytännössä neutraalina kolmantena osapuolena ja ovat kiinnostuneita vain teknisestä kehityksestä.

Ympäristö on tärkeä osa uutta Annoa, ja jokaisella saarella on oma ekotasapainonsa jonka häiritsemisestä tulee seuraamuksia esimerkiksi laskeneen hedelmällisyyden muodossa. Ecojen teknologia rasittaa sitä luonnollisesti vähemmän, mutta etenkin pelin myöhemmässä vaiheessa myös tycoonit pääsevät käsiksi raskaisiin vihreisiin ratkaisuihin joilla nämä voivat pyyhkiä aiemmat syntinsä kartalta.

Visuaalisesti tulevaisuus näyttää jokseenkin utuiselta, ja grafiikasta pistääkin silmään ensimmäisenä sen pehmeä hohde. Merelliseen tunnelmaan on panostettu ja maisemat ovat toki tällaiseksi kaupunginrakennus-kevytstrategiaksi komeat, mutta itse jouduin kääntämään ensin pilvet pois häiritsemästä, ja sitten jopa hieman karsimaan graafista koreutta selkeyttääkseni pelinäkymää.

Selkeyttä on kuitenkin tarjolla rajallisesti, koska pelin rakennukset muistuttavat toisiaan valitettavan paljon. Eri osapuolten kaupungit erottaa toki toisistaan, mutta yksi futuristinen tehdas näyttää kovasti toiselta futuristiselta tehtaalta. Näin pelaaja joutuu jotakuinkin muistamaan minne hän on minkäkin osan tuotantokoneistostaan laittanut, koska silmämääräisesti niitä ei välttämättä edes suuremmasta kokonaisuudesta löydä.

Myös pelin valikkojärjestelmät ovat hieman sekavia. Niitä on pyritty uudistamaan ryhmittämällä alkutuotanto kuten kaivokset ja pellot lopputuotteiden alivalikoiksi, joka toimii kun tuotantoa rakentaa pelin alkupuolella, mutta myöhemmin lisäkaivoksia avatessaan nämä toivoisi löytävänsä myös suoremmin. Kaiken lisäksi pelin edetessä myös toisten osapuolten rakennukset tulevat saataville, joka lisää valikkosotkua entisestään, ja tavallaan vähentää oman osapuolen valitsemisen merkitystä.

Yksinpelikampanja on lähinnä pitkäksi venähtänyt tutoriaali, jonka viimeisessä kolmanneksessa pelaajaa sitten piestäänkin kuin vierasta sikaa jos oppitunnit eivät ole vielä uponneet kaaliin. Pelin ydin on kuitenkin jatkuvassa hiekkalaatikkopelissä, jonka alkuparametrejä voi säädellä totuttuun tapaan erilaisten pelikokemusten saavuttamiseksi.

Anno 2070 sisältää uusien Ubisoft-pelien tapaan laajan uPlay-integraation, ja se mahdollistaa verkkomoninpelin lisäksi myös muita mielenkiintoisia lisiä. Pelaajat pääsevät muun muassa äänestämään globaalissa senaatissa erilaisista peliin vaikuttavista bonuksista. Lisäksi pelissä voi kehittyä eri osapuolien tukijana, avaten itselleen näin erilaisia teknologisia etuja ja uusia Arkkimalleja.

Pohjimmiltaan Anno on kuitenkin edelleen Anno, ja sarjan ystävät ovat sen kanssa hyvin nopeasti kotonaan. Uusille tulokkaille se voi kuitenkin esiintyä hieman sekavana vyyhtinä, jonka avaamiseen menee enemmän aikaa kuin tämän tason strategialta olisi syytä odottaa. Myöskään uusi tulevaisuuden maailma ei toimi ainakaan minulle samalla tapaa kuin aiemmat historialliset ympäristöt, ja kokemus jää jotenkin valjummaksi. Kenties myöhemmin epäilemättä julkaistava laajennuspaketti tuo peliin lisää tenhoa.