Viime vuoden lopussa konsoleilla debytoinut Assassin's Creed on odotettu julkaisu myös pc-pelaajien keskuudessa. Konsoliversioita kritisoitiin monista pikkuvirheistä, mutta muutaman kuukauden viimeistely on kantanut hedelmää. Assassin's Creed on loistava peli.
Vuonna 1191, temppeliherrojen kolmannen ristiretken aikaan, kuuluu pyhässä maassa kummia. Jerusalemissa on levotonta. Salamurhaajien veljeskunta asettuu alueella myllertävää kuohuntaa vastaan, pyrkimyksenään tasapainon palauttaminen. Pelaajalle annetaan Altairin, kokeneen salamurhaajan rooli. Kaikki ei kuitenkaan ole aivan sitä miltä näyttää...
Assassin's Creed on erikoinen peli. Se yhdistää lukuisia pieniä osia ja tekijöitä aikaisemmista peleistä, mutta tuntuu todella tuoreelta ja kekseliäältä. Salamurhat vaativat pohjatyötä, jota tehdään kaupunkien kaduilla. Tiedonhankintaa voidaan suorittaa kuulustelun ja salakuuntelun lisäksi mm. kattojen poikki tehtävien takaa-ajojen avulla. Monipuolisten pikkutehtävien ansiosta peli ei tunnu itseään toistavalta, vaikka peruskaava toistuu lähes joka tehtävässä. Huolellinen salamurhaaja hoitelee kohteensa nopeasti ja pakenee jälkiä jättämättä. Kaupungit tarjoavat lukuisia piilopaikkoja, ja nerokkaan yksinkertainen kiipeilyjärjestelmä mahdollistaa vikkelän liikkumisen lähes joka paikkaan. Takaa-ajavien vartijoiden ketterä pakeneminen katoilla loikkien vääntää väkisinkin suun tyytyväiseen virneeseen. Hiirivetoinen taistelujärjestelmä toimii melko hyvin, mutta pakeneminen tarjoaa ainakin alkuviehätyksessään huomattavasti mielekkäämpiä kokemuksia.
Pelin juoni lähentelee nykypäivän näkökulmasta tulenarkoja aiheita. Ristiretkien aikana tehtyjä kauheuksia sivutaan pelin aikana lähes jatkuvasti, eikä kristinuskon ja islamistisen maailman kohtaamista voi pitää kovin kevyenä aiheena. Assassin's Creed välttää ottamasta kärkkäästi kantaa asioihin, ja pelin alussa huomautetaan pelin olevan monikulttuurisen ja -uskoisen ryhmän tekemä. Tällainen ilmoitus herättää ajattelemaan; elämmekö aikaa jolloin teoksissa ei uskalleta ottaa edes melko neutraalia kantaa?
Graafisesti Assassin's Creed on ehdotonta huippuluokkaa. Laajat pelialueet siintävät kauas, ja paikkojen tunnelmassa on jotain salaperäistä, kuten pelin henkeen kuuluukin. Kaupunginosat ja pelihahmot ovat täynnä pieniä yksityiskohtia. Pelistä huomaa, että puitteiden suunnitteluun on panostettu. Lukuisat näköalapaikat tarjoavat henkeäsalpaavan komeita näkymiä, ja kaikki tapahtuu sulavan ruudunpäivityksen säestämänä. Äänimaailma ei herätä huomiota hyvässä tai pahassa. Basaarien häly ja teemaan sopivat musiikit tukevat pelin tunnelmaa kuitenkin hienosti.
Vaikka Assassin's Creedin tarina ei olekaan mikään mestariteos, tarjoaa se riittävästi yllätyksiä ja kerrottavaa, jotta pelaajan mielenkiinto säilyy yllä. Pelimaailman läpikotaisesta penkomisesta pitäville on tarjolla lippujen metsästystä Jerusalemin kätköistä, ja kaupunki tarjoaa tutkijoilleen muutakin pikkutekemistä. Assassin's Creed kannattaa kokea.