Assault Wave

Battlefront.comin julkaisema ja helsinkiläisen Aniwayn toteuttama Assault Wave lupaa hyvää taktisemman toiminnan ystävälle. Reviteltyjen piirroshahmojen ja asiallisen jäyhän militaristisen fiiliksen kuorruttamassa pelissä edetään joko jenkkeinä tai saksalaisina läpi kuudentoista kampanjatehtävän. Tehtävät sijoittuvat teemallisesti toisen maailmansodan solmukohtiin, mutta käytännössä niillä on eroa lähinnä kosmeettisesti. Yksinpelikampanjan lisäksi mukana on tablettikoneilla rikollisen alikäytetty saman laitteen moninpeli ihmisvastustajaa vastaan. Kaverin kurmoottaminen onnistuu myös netin yli, ja pelit voi jopa tallentaa myöhemmin katsottaviksi.

Pelitapahtumat keskittyvät ruudun kokoiselle kentälle, jonka päistä molemmat osapuolet lähettävät joukkojaan. Tehtävän voittaa, kun tietty pistepotti on kasassa. Pistetili taas karttuu valtaamalla yhden tai kaksi kohdetta, tuhoamalla vastustajan jalkaväkeä ja panssareita sekä johdattamalla omat joukot vastustajan päätyyn. Kun jalkaväkiyksikön tai tankin asettaa kentälle, se lähtee aina suoraan eteenpäin pysähtyen ainoastaan ampuakseen sektorillaan olevia vastustajia. Koska yksiköitä ei voi esimerkiksi kaartaa vihollisen selustaan, taktiikka piilee oikeiden ukkojen asettamisen oikeisiin linjoihin. Esimerkiksi tankintuhoaja tekee nimensä mukaisesti kunnolla kipeää panssariajoneuvoja vastaan, mutta on lähes hyödytön jalkaväen edessä.

Pientä apua omilleen voi antaa erilaisilla bonuskyvyillä (kuten nopeampi eteneminen tai parempi tulivoima) sekä moukaroimalla vastustajaa tykistöllä. Etenkin jälkimmäisen teho on huomattava, sillä onnistunut keskitys voi tuhota monta yhteen läjään pysähtynyttä vastustajaa. Näitä ei onneksi voi laukoa ihan peräjälkeen johtuen määrätystä jäähdyttelyajasta. Kalustosta löytyy monenlaisia ja -kokoisia telaketjuhirviöitä Panzer IV:stä Kuningastiikeriin ja M36 Jacksoniin. Osapuolien kalusto on toiminnallisesti identtistä, eli saksalainen keskiraskas tankki on tismalleen samanlainen kuin yhdysvaltalainen virkaveljensä.

Assault Waven suurin ongelma on siinä, että kaikesta kuorrutuksesta huolimatta itse ydin on kovin yksinkertainen ja äkkiä koettu. Tarkoituksena on varmasti ollut saada aikaan suoraviivainen ja nopeasti opittava toisen maailmansodan taktinen peli. Jos sinänsä pätevä silmäkarkki ja teema poistetaan pelin ympäriltä, alta paljastuu hyvin alkeelliset kivi-paperi-sakset-mekaniikka. Lisäksi ajoittain tehtävissä menestyminen tuntuu olevan täysin tuurista kiinni, eikä kunnollista oman osaamisen kautta tulevaa menestyksen tunnetta synny. Kunhan vaan tökkii jalkaväkeä tankintuhoajien eteen ja tankintuhoajia tankkien tielle aikarajoitteiden salliessa, on tehnyt kaiken voitavansa.

Vaikka pelin idea sinänsä on hyvä ja audiovisuaalinen taso kohdallaan, Assault Wave kaipaisi korjausliikettä joko puhtaasti kaoottisempaan suuntaan lisäämällä yksiköiden määrää kentällä tai enemmän työkaluja taktisempaan peliin. Nyt se heiluu raja-aidalla, josta on usein vaikea löytää sitä juttua, mikä nostaisi pelin "ihan ok:n" yläpuolelle. Peli ei ole riittävän nopeatempoinen nauttiakseen organisoidun kaaoksen hauskuudesta, muttei tarpeeksi taktinenkaan noustakseen satunnaisneppailun yläpuolelle.