Battleforge

Juonipuoli ei Battleforgen tyylisissä peleissä ole tärkeä. Maailma on uhattuna, jumalat vihoissaan ja kansat valittaa. Pelaaja saapuu perinteiden mukaisesti skylord -puolijumalana poistamaan vääryyttä maailmasta ja niin edelleen. Juttu on huttua, ja pääporkkana on pelimekaniikassa ja ah niin koukuttavassa keräilyssä.

Suurimpana uudistuksena on se, miten joukkoja pelikentälle syydetään. Sen sijaan, että joku kasaisi solttuja ja hirviöitä pienessä tönössä taistelukentän laidalla, monsut loihditaan kartalle omasta 20 kortin pakasta. Kortit jakaantuvat otuksiin, taikoihin ja rakennuksiin sekä neljään eri teemoja edustavaa väriin. Sininen edustaa jäätä ja keskittyy vahvaan puolustukseen. Punainen on tuhon, pahaa vahinkoa tekevien loitsujen ja otusten väri. Violetti luottaa luurankoarmeijoihin, korruptointiin ja riskipeliin. Vihreä taas on vahvojen otusten ja parannuksen varassa. Pelilootan mukana tulee läjä kortteja, ja lisää saa euroilla ostettavista pakkauksista eli boostereista. Kivana yksityiskohtana ostetut kortit voi kääntää esille yksi kerrallaan ja pitkittää jännitystä paketin sisällöstä.

Vaikka pakkaan voi laittaa kaikki neljä väriä, se ei aina kannata. Loitsut vaativat näet tietyn määrän oman väristä manaa. Esimerkiksi Overlord-loitsu vaatii kaksi violettia ja kaksi väritöntä. Kentistä taas löytyy useimmiten vain neljä manalähdettä per pelaaja. Jos Overlordin haluaa peliin, kaksi näistä neljästä on vallattava violetiksi, jättäen loput kaksi muille väreille. Jos korttia ei voi pelata, sitä ei kannata pitää pakassa.

Jokaisella yksiköllä, loitsulla ja tönöllä on omat erikoisominaisuutensa, ja homma muistuttaakin erittäin dynaamista ja monimutkaista kivi-paperi-sakset -peliä. Homman hienoutena onkin, että tällä hetkellä 200 kortin valikoimasta saa kasattua niin monenlaisia pakkoja, että kokonaisuus elää jatkuvasti. Pelistä löytyy niin yhteistyössä pelattavia juonikenttiä, kuin toisen pelaajan pakkaa vastaan vääntämistä. Mittelöitä voi käydä maksimissaan jopa 12 pelaajan voimin.

Mainittavan arviosta Battleforgessa on myös sen ulkoasu. Eri ukkelit näyttävät ihan komeilta, mutta kehuja ansaitsevat erittäin messevät loitsuefektit. Meteorien jyske ja muut pommit paukkuvat tantereeseen sen verran voimallisesti, että pakan kasaamiseen ja vapaaseen testailuun tarkoitetussa Forge -moodissa heittelin loitsuja pöytään ihan vain silmäkarkin takia. Isoissa taisteluissa ruudun täyttävät efektit tosin vaikeuttavat täsmällistä pelaamista. Äänimaailma komppaa hyvin mukana, ja musiikki äityy välillä jo melkein koomisen eeppiseksi.

Testattu versiokin pysyi jo hyvin kasassa korttitalon kaatuilematta, joten kokonaisuudesta jää hyvä kuva. Jos päivityksiä satelee tasaisesti ja korttien hinnat pysyvät kurissa, luvassa voi olla pitkällinen harrastus monille keräilystä ja reaaliaikanaksuista kiinnostuneille.